Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa
Tämän päivän artikkelissa tutkimme Archaeopteryx:n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on saanut niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion. Alkuperäistään sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan Archaeopteryx on ollut ratkaisevassa roolissa monilla elämämme osa-alueilla. Tässä artikkelissa tarkastelemme yksityiskohtaisesti Archaeopteryx:n eri puolia sen historiallisesta merkityksestä sen tuleviin vaikutuksiin. Valmistaudu uppoutumaan jännittävälle matkalle Archaeopteryx:n historian, kulttuurin ja merkityksen kautta nykymaailmassa.
Archaeopteryx | |
---|---|
Löytöjen pohjalta luotu malli. |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Arcaeoperygiformes |
Heimo: | Archaeopterygidae |
Suku: | Archaeopteryx |
Laji: | litographica |
Kaksiosainen nimi | |
Archaeopteryx lithographica |
|
Katso myös | |
Archaeopteryx (muinaissiipinen) on sukupuuttoon kuollut liskolintu. Sen nimesi Christian Erich Hermann von Meyer vuonna 1861. Archaeopteryxia pidetään "puuttuvana renkaana" dinosaurusten ja lintujen välillä sekä Darwinin evoluutioteoriaa tukevana todisteena lajien kehityksestä.
Archaeopteryx oli höyhenpeitteinen, kuten nykyiset linnut, mutta sillä oli useita hirmuliskomaisia piirteitä. Sillä oli leuoissaan rivi teräviä hampaita, siipien päässä kolme sormea raatelukynsineen ja pitkä luinen pyrstö. Kooltaan Archaeopteryx vastasi varista. Nykyisen tiedon perusteella sen lähimpiä sukulaisia olivat dromaeosaurit ja oviraptorit.
Archaeopteryxista on kuvailtu kaksi lajia, Archaeopteryx lithographica ja Archaeopteryx siemensii.
Ei olla varmoja, pystyikö Archaeopteryx lentämään vai vain hyppimään maata pitkin ja liitämään puista. Vuoden 2005 lopussa paljastui, että Archaeopteryxilta puuttui "käänteinen varvas", joten se ei olisi pystynyt ottamaan otetta esimerkiksi puiden oksista. Archaeopteryxin siipien muoto ja höyhenten rakenne ovat samankaltaisia kuin nykyisillä linnuilla. Lisäksi suuret siivet ja pitkä pyrstö viittaavat siihen, että se olisi pystynyt ohjailemaan itseään helposti lennossa. Sen siipien lihasten kiinnityskohdat ovat kuitenkin nykylintuja kehittymättömämmät.
Archaeopteryxin fossiileja on löydetty kymmenen. Ne kaikki on löydetty Solnhofenin läheltä Saksasta.
|