Cēsis
Cēsis
Cēsis
Cēsis
Cēsis
Cēsis
Cēsis
Cēsis
Cēsis (stad)
Kieś
Cēsis
Cēsis
Cēsis
Wiki90
Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa
|
|
|
|
Cēsis
Nykymaailmassa Cēsis:stä on tullut kiinnostava ja keskustelunaihe monilla aloilla. Politiikasta ja taloudesta terveyteen ja viihteeseen Cēsis on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Cēsis:llä on vaikutusta, joka kattaa useita yhteiskunnan näkökohtia, ja se tuottaa edelleen kiistoja ja pohdiskelua. Tässä artikkelissa tutkimme Cēsis:n eri puolia ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämään, analysoimme sen merkitystä nykyisessä kontekstissa ja sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuudessa. Samoin tutkimme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä Cēsis:stä, tavoitteenamme piirtää täydellinen panoraama, jonka avulla voimme ymmärtää sen laajuutta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa.
| Cēsis (Wenden) |
|
|---|---|
 Cēsisin keskusaukio |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Cēsis |
|
| Valtio |
 Latvia |
| Kunta | Cēsisin kunta |
| Varhaisin maininta | 1206 |
| Kaupungin oikeudet | 1323 |
| Väkiluku (2016) () | 17 170 |
| – Väestötiheys | 889,6 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
Cēsis (saks. Wenden, vir. Võnnu, liiviksi Vennen) on hansa-ajalta peräisin oleva linnoituskaupunki Pohjois-Latviassa, Vidzemen pohjoisosassa, Gauja-joen laaksossa. Cēsis sijaitsee noin 90 km Riiasta koilliseen.
Historia
Vanhin Cēsisin asuinalue on Riekstu-kukkulalle vendien rakentama mäkilinna, joka on yhä olemassa. Ensimmäinen maininta siitä on vuodelta 1206. Vuonna 1209 saksalaiset rakensivat linnoituksen lähelle Cēsisin linnan, joka sotien aikana pian tuhottiin ja rakennettiin uudelleen. 1300- ja 1400-luvuilla kaupunki oli osa Hansaliittoa. Vuonna 1577 Moskovan joukot tuhosivat kaupungin. Vuonna 1582 kaupunki päätyi Puola-Liettualle ja vuonna 1627 edelleen Ruotsille, jonka valtakaudella alue läänitettiin Axel Oxenstiernalle, jonka suku hallitsi aluetta vuoteen 1680. Suuren Pohjan sodan aikana Ruotsi menetti alueen Venäjän keisarikunnalle. Vuonna 1748 kaupungissa oli viimeinen suuren mittakaavan tulipalo, joka tuhosi muun muassa kaupunginhallituksen arkistot. Cēsisin rakennettiin rautatie vuonna 1889 ja puhelinlinja vuonna 1897. Latvian itsenäisyyttä 1918 seuranneena vuonna alueella käytiin taisteluja Baltian Landeswehrin ja virolaisten välillä. Vuonna 2006 kaupungissa juhlittiin sen 800-vuotispäiviä.
Kaupungin tunnukset
Cēsisin kaupungilla on käytössä lippu ja vaakuna. Vaakunassa kuvataan punainen tiilimuuri, jossa on viisi pientä tornia. Muurilla seisoo soturi, joka on kohottanut miekkansa ja kilpensä. Lippu on punaruskealla pohjalla oleva risti, jonka keskellä on kuvattu kaupungin vaakuna. Punaruskea väri on sama kuin Latvian lipussa. Lippu otettiin käyttöön vuonna 2001.
Ystävyyskaupungit
Achim
Alytus
Frederiksberg
Ainaži
Rakvere- Rokiškis
Tyresö
Venafro
Konstancin-Jeziorna- Varese
Zhovkva
Tara
Lähteet
- ↑ «Latvijas iedzīvotāju skaits pašvaldībās pagastu dalījumā» (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Cesis medieval castle vvtc.cesis.lv. Arkistoitu 29.5.2007. (englanniksi)
- ↑ Cesis in facts 2008 Cēsu novads. Viitattu 17.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Symbols of the Cēsis City Cēsu novads. Viitattu 18.7.2010. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Cēsis Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||