Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa
Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Dubnium:tä, joka on nykyään erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Dubnium on konsepti, joka on herättänyt suurta kiistaa ja keskustelua eri aloilla akateemisesta kentästä politiikan ja yhteiskunnan kentälle yleensä. Vuosien varrella Dubnium:llä on ollut keskeinen rooli tavassa, jolla havaitsemme ja ymmärrämme ympäröivää maailmaa. Sen vaikutukset ovat olleet syvällisiä ja synnyttäneet monenlaisia erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia. Tämä artikkeli pyrkii kattavan analyysin avulla valaisemaan Dubnium:n monimutkaisuutta ja merkityksellisyyttä, tarkastelemalla sen historiallisia juuria, sen nykyisiä vaikutuksia ja sen ennustetta tulevaisuuteen.
| |||||
Yleistä | |||||
Nimi | Dubnium | ||||
Tunnus | Db | ||||
Järjestysluku | 105 | ||||
Luokka | siirtymämetalli | ||||
Lohko | d-lohko | ||||
Ryhmä | 5. siirtymäalkuaine | ||||
Jakso | 7 | ||||
Löytövuosi | 1970 | ||||
Atomiominaisuudet | |||||
Atomipaino (Ar) | (268) | ||||
Orbitaalirakenne | 5f146d37s2 | ||||
Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 32, 32, 11, 2 | ||||
Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
Olomuoto | |||||
Muuta | |||||
Ominaislämpökapasiteetti | luotettavaa dataa ei saatavissa kJ/(kg K) | ||||
CAS-numero | 53850-35-4 | ||||
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa |
Dubnium (ennen hahnium tai unnilpentium) on keinotekoinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Db ja järjestysluku 105. Dubnium on äärimmäisen radioaktiivinen alkuaine, jonka pysyvimmän isotoopin 268Db puoliintumisaika on noin 29 tuntia.
Ainetta syntetisoitiin ensimmäiseksi vuonna 1968 venäläisessä Dubnan kaupungissa olevassa ydintutkimuskeskuksessa pommittamalla amerikiumia neonilla. Samana vuonna myös Albert Ghiorson tutkimusryhmä Kalifornian yliopistossa valmisti dubniumia pommittamalla kalifornium-249 kohdetta typpi-15 isotoopin ioneilla:
IUPAC katsoo kuitenkin vuoden 1970 varsinaiseksi löytövuodeksi, ja nämä molemmat tutkimusryhmät uuden alkuaineen löytäjiksi. Aineen nimeämisestä oli kiistaa, ja IUPAC valitsi pysyvän nimen dubnium vasta 1997. Ennen tätä dubniumia kutsuttiin myös hahniumiksi (Ha) saksalaisen fyysikon Otto Hahnin mukaan.
Dubniumilla ei ole pysyviä tai luonnossa esiintyviä isotooppeja. Sille tunnetaan 13 radioaktiivista isotooppia, joiden massaluvut ovat välillä 255–270. Näistä vakain on 268Db, jonka puoliintumisaika on 29±4 tuntia. Seuraavaksi stabiileimmat ovat 270Db, jonka puoliintumisajaksi on mitattu 2,0±1,3 tuntia, 267Db (puoliintumisaika 1,67±1 h) ja 266Db (puoliintumisaika 80±70 min). Kaikkien muiden isotooppien puoliintumisajat ovat alle minuutin, useimmiten vain joitain sekunnin murto-osia. Dubniumilla arvellaan olevan ainakin yhdestä kolmeen metastabiilia ydinisomeeriä.