Wiki90.com

Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa

Sukella Wiki90:een, verkkotietosanakirjaan, joka vangitsee 90-luvun hengen. Wiki90 on Internetin alkuaikoja muistuttava muotoilu ja runsas tietovarasto, joten se on portaalisi nostalgiaan ja oppimiseen. Löydä ja koe ikonisia hetkiä unohtumattomalta aikakaudelta verkossa!

Dubnium

Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Dubnium:tä, joka on nykyään erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Dubnium on konsepti, joka on herättänyt suurta kiistaa ja keskustelua eri aloilla akateemisesta kentästä politiikan ja yhteiskunnan kentälle yleensä. Vuosien varrella Dubnium:llä on ollut keskeinen rooli tavassa, jolla havaitsemme ja ymmärrämme ympäröivää maailmaa. Sen vaikutukset ovat olleet syvällisiä ja synnyttäneet monenlaisia ​​erilaisia ​​mielipiteitä ja näkökulmia. Tämä artikkeli pyrkii kattavan analyysin avulla valaisemaan Dubnium:n monimutkaisuutta ja merkityksellisyyttä, tarkastelemalla sen historiallisia juuria, sen nykyisiä vaikutuksia ja sen ennustetta tulevaisuuteen.

RutherfordiumDubniumSeaborgium
Ta

Db

  
 
 


Yleistä
Nimi Dubnium
Tunnus Db
Järjestysluku 105
Luokka siirtymämetalli
Lohko d-lohko
Ryhmä 5. siirtymäalkuaine
Jakso 7
Löytövuosi 1970
Atomiominaisuudet
Atomipaino (Ar)(268)
Orbitaalirakenne5f146d37s2
Elektroneja elektronikuorilla 2, 8, 18, 32, 32, 11, 2
Fysikaaliset ominaisuudet
Olomuoto
Muuta
Ominaislämpökapasiteetti luotettavaa dataa ei saatavissa kJ/(kg K)
CAS-numero53850-35-4
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa

Dubnium (ennen hahnium tai unnilpentium) on keinotekoinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Db ja järjestysluku 105. Dubnium on äärimmäisen radioaktiivinen alkuaine, jonka pysyvimmän isotoopin 268Db puoliintumisaika on noin 29 tuntia.

Ainetta syntetisoitiin ensimmäiseksi vuonna 1968 venäläisessä Dubnan kaupungissa olevassa ydintutkimuskeskuksessa pommittamalla amerikiumia neonilla. Samana vuonna myös Albert Ghiorson tutkimusryhmä Kalifornian yliopistossa valmisti dubniumia pommittamalla kalifornium-249 kohdetta typpi-15 isotoopin ioneilla:

249Cf + 15N → 260Db + 4 n

IUPAC katsoo kuitenkin vuoden 1970 varsinaiseksi löytövuodeksi, ja nämä molemmat tutkimusryhmät uuden alkuaineen löytäjiksi. Aineen nimeämisestä oli kiistaa, ja IUPAC valitsi pysyvän nimen dubnium vasta 1997. Ennen tätä dubniumia kutsuttiin myös hahniumiksi (Ha) saksalaisen fyysikon Otto Hahnin mukaan.

Isotoopit

Dubniumilla ei ole pysyviä tai luonnossa esiintyviä isotooppeja. Sille tunnetaan 13 radioaktiivista isotooppia, joiden massaluvut ovat välillä 255–270. Näistä vakain on 268Db, jonka puoliintumisaika on 29±4 tuntia. Seuraavaksi stabiileimmat ovat 270Db, jonka puoliintumisajaksi on mitattu 2,0±1,3 tuntia, 267Db (puoliintumisaika 1,67±1 h) ja 266Db (puoliintumisaika 80±70 min). Kaikkien muiden isotooppien puoliintumisajat ovat alle minuutin, useimmiten vain joitain sekunnin murto-osia. Dubniumilla arvellaan olevan ainakin yhdestä kolmeen meta­stabiilia ydinisomeeriä.

Lähteet

  1. a b Audi, G. et al.: The NUBASE2016 evaluation of nuclear properties. Chinese Physics C, 2017, 41. vsk, nro 3, s. 030001-1-030001-138. IOP Publishing. doi:10.1088/1674-1137/41/3/030001. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 6.4.2018. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Hoffman, Darleane C. & Lee, Diana M. & Pershina, Valeria: ”luku 14”, Transactinide Elements and Future Elements, s. 1652–1752. Teoksessa: Morss, Lester R. et al. (toim.) The Chemistry of the Actinide and Transactinide Elements, 3. painos. Dordrecht: Springer, 2006. ISBN 1402035985. (englanniksi)

Aiheesta muualla