Wiki90
Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa
|
|
|
|
Erkki Karu
Nykymaailmassa Erkki Karu on ensisijainen paikka yhteiskunnassa. Sen vaikutus ulottuu useille alueille ja sen merkitys näkyy sen vaikutuksissa ihmisten jokapäiväiseen elämään. Alkuperäistään kehitykseensä Erkki Karu on ollut historiassa ennen ja jälkeen, mikä on synnyttänyt keskusteluja, pohdintoja ja merkittäviä muutoksia. Tässä artikkelissa tutkimme Erkki Karu:n monia puolia ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutusta eri yhteyksissä. Erkki Karu esitellään monitieteisenä aiheena, joka ansaitsee syvällisen tarkastelun, aina populaarikulttuurin roolistaan ja vaikutuksestaan globaaliin talouteen. Seuraavilla sivuilla perehdymme Erkki Karu:n yksityiskohtaiseen analyysiin ja paljastamme sen seuraukset ja merkityksen nykymaailmassa.
| Erkki Karu | |
|---|---|
 Erkki Karu. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Erland Fredrik Kumlander, Erland Kultavaara |
| Syntynyt | 10. huhtikuuta 1887 Helsinki |
| Kuollut | 8. joulukuuta 1935 (48 vuotta) Helsinki |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
|
|
|
Erkki Karu (vuoteen 1907 Erland Fredrik Kumlander, vuosina 1907–1911 Erland Kultavaara; 10. huhtikuuta 1887 Helsinki – 8. joulukuuta 1935 Helsinki) oli suomalainen elokuvaohjaaja, -käsikirjoittaja ja -tuottaja. Karua pidetään suomalaisen elokuvan peruskiven laskijana, niin taiteellisesti kuin kaupallisestikin.
Valmistettuaan Tampereella vuonna 1919 Frans Ekebomin kanssa lyhyitä elokuvakomedioita Karu perusti Karl Fagerin ja Teuvo Puron kanssa Suomi-Filmin ja myöhemmin T. J. Särkän kanssa Oy Suomen Filmiteollisuuden, Suomen elokuvahistorian kaksi merkittävintä tuotantoyhtiötä. Karu toimi Suomi-Filmissä pääohjaajana sekä tuottajana vuosina 1919–1933 ja Oy Suomen Filmiteollisuudessa vuosina 1933–1935. Hän teki ensimmäiset elokuvafilmatisoinnit Suomen kansallisaarteina pidetyistä teoksista Koskenlaskijan morsian ja Nummisuutarit. Trilogia Meidän poikamme (1929–1934) korostaa puolustusvoimien merkitystä Suomessa.
Perhe
Karu oli naimisissa kiertuenäyttelijä Elli Kylmäsen kanssa. He saivat kaksi lasta, Olavin (1916–1992) ja Sinikan (1917–1994).
Filmografia
- Pitkät elokuvat
| Vuosi | Elokuva | Tuotantoyhtiö | Huomioitavaa |
|---|---|---|---|
| 1922 | Finlandia | Suomi-Filmi | Dokumenttielokuva Ohjaus yhdessä Eero Leväluoman kanssa |
| 1923 | Koskenlaskijan morsian | Suomi-Filmi | Mykkäelokuva |
| 1923 | Nummisuutarit | Suomi-Filmi | Mykkäelokuva |
| 1924 | Myrskyluodon kalastaja | Suomi-Filmi | Mykkäelokuva |
| 1925 | Suvinen satu | Suomi-Filmi | Mykkäelokuva, säilynyt osittain |
| 1927 | Muurmanin pakolaiset | Suomi-Filmi | Mykkäelokuva |
| 1927 | Nuori luotsi | Suomi-Filmi | Mykkäelokuva |
| 1929 | Meidän poikamme | Suomi-Filmi | Mykkäelokuva |
| 1931 | Tukkipojan morsian | Suomi-Filmi | |
| 1933 | Meidän poikamme merellä | Suomi-Filmi | |
| 1933 | Voi meitä! Anoppi tulee | Suomi-Filmi | |
| 1933 | Ne 45000 | Suomi-Filmi | Ohjaus yhdessä Risto Orkon kanssa |
| 1934 | Meidän poikamme ilmassa – me maassa | Suomen Filmiteollisuus | |
| 1935 | Syntipukki | Suomen Filmiteollisuus | |
| 1935 | Roinilan talossa | Suomen Filmiteollisuus |
- Lyhytelokuvat
| Vuosi | Elokuva | Tuotantoyhtiö | Huomioitavaa |
|---|---|---|---|
| 1920 | Ylioppilas Pöllövaaran kihlaus | Suomen Biografi | Mykkäelokuva |
| 1920 | Sotagulashi Kaiun häiritty kesäloma | Suomen Biografi | Mykkäelokuva |
| 1921 | Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa | Suomi-Filmi | Mykkäelokuva, tuottaja ja käsikirjoittaja |
| 1923 | Kun isällä on hammassärky | Suomi-Filmi | Mykkäelokuva |
| 1927 | Runoilija muuttaa | Suomi-Filmi | Mykkäelokuva |
| 1930 | Herra Elanto | Suomi-Filmi | Mykkäelokuva, mainoselokuva |
| 1933 | Pesäpallo, Suomen kansallispeli Osa I | Suomi-Filmi | Urheiludokumentti |
Lähteet
- ↑ YLE.fi – Erkki Karu
- ↑ Römpötti, Harri: Intohimo ja mustasukkaisuus roihahtivat saarella. Helsingin Sanomat 20.8.2011, s. D 9.
- ↑ Facta 2001, 8. osa, palsta 18. WSOY 1981.
Kirjallisuutta
- Uusitalo, Kari: Meidän poikamme. Suomalaisen elokuvan perustanlaskija Erkki Karu ja hänen aikakautensa. Suomen elokuva-arkiston julkaisusarja A 11. Helsinki: Suomen elokuva-arkisto, 1988. ISBN 951-860-962-4.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Erkki Karu Wikimedia Commonsissa
- Uusitalo, Kari: Karu, Erkki (1887–1935). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 16.9.1997. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Erkki Karu Elonetissä.
- Erkki Karu Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
| ||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||
