Tämän päivän artikkelissa aiomme syventyä Eteläinen pallonpuolisko:een, aiheeseen, joka on herättänyt monien ihmisten kiinnostuksen viime vuosina. Ilmestymisestään lähtien Eteläinen pallonpuolisko on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja fanien huomion ja synnyttänyt keskusteluja ja kiistoja eri aloilla. Kun Eteläinen pallonpuolisko kehittyy edelleen, on erittäin tärkeää ymmärtää sen vaikutus yhteiskuntaamme ja kuinka voimme sopeutua sen tuomiin muutoksiin. Tässä artikkelissa tutkimme Eteläinen pallonpuolisko:n tärkeimpiä näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutukseen nykymaailmassa ja analysoimme aiheeseen liittyviä erilaisia ​​näkökulmia.

Eteläinen pallonpuolisko on se maapallon osa, joka jää päiväntasaajan eteläpuolelle. Eteläisellä pallonpuoliskolla kesä on joulukuusta helmikuuhun ja talvi kesäkuusta elokuuhun.

Maanosista eteläisellä pallonpuoliskolla sijaitsevat kokonaan Etelämanner ja Oseania. Lisäksi suurin osa Etelä-Amerikkaa sekä osia Afrikasta ja Aasiasta sijaitsee eteläisellä pallonpuoliskolla.

Eteläisellä pallonpuoliskolla on pohjoista pallonpuoliskoa selvästi vähemmän maapinta-alaa ja etäisyydet mantereiden välillä ovat pitkiä. Eteläisellä pallonpuoliskolla asuu vain 10–12 prosenttia koko maapallon väestöstä ja se on pohjoista pallonpuoliskoa harvempaan asuttu sekä vähemmän teollistunut.

Katso myös

• Läntinen pallonpuolisko
• Itäinen pallonpuolisko
• Pohjoinen pallonpuolisko

Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.