Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa
Tämä artikkeli käsittelee aihetta Etelänarnikki, joka on viime aikoina noussut ajankohtaiseksi, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Etelänarnikki on ollut keskustelun, analyysin ja keskustelun kohteena eri alueilla, synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja herättänyt kiinnostusta tutkijoissa, asiantuntijoissa ja suuressa yleisössä. Tässä mielessä on välttämätöntä tutkia täysin Etelänarnikki:n vaikutukset ja seuraukset sekä pohtia mahdollisia ratkaisuja ja toimia, jotka voisivat lieventää sen vaikutusta. Monitieteisen lähestymistavan avulla tutkitaan Etelänarnikki:een liittyviä eri näkökohtia, mikä tarjoaa kattavan ja kriittisen näkemyksen, jonka avulla voimme ymmärtää sen laajuutta ja nykyistä kontekstia.
Etelänarnikki | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Magnoliophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Asterales |
Heimo: | Asterikasvit Asteraceae |
Suku: | Arnikit Arnica |
Laji: | montana |
Kaksiosainen nimi | |
Arnica montana |
|
Katso myös | |
Etelänarnikki (Arnica montana) on miellyttäväntuoksuinen, monivuotinen ruohovartinen kasvi, joka kasvaa luonnonvaraisena Keski-Euroopan vuoristoissa 1 000–2 000 metrin korkeudessa. Sitä tavataan satunnaisena viljelykarkulaisena Etelä-Suomen niityillä.
Etelänarnikki kasvaa 30–50 cm:n korkuiseksi ja kukkii kesä–heinäkuussa. Sen juurakko on vaakasuora ja varsi pysty ja karvainen. Lehdet ovat kiinnittyneet kasvin tyveen ruusukkeisesti ja varteen vastakkain. Kukat muodostavat oranssinkeltaisia mykeröitä.
Etelänarnikin kuivatuista tai tuoreista mykeröistä on perinteisesti haudutettu rohdosta, jolla on hoidettu ulkoisesti mustelmia, turvotusta, ruhjevammoja, reuman oireita, hyönteisten pistoja ja palovammoja. Kukkia käytetään myös kosmetiikka- ja likööriteollisuuden raaka-aineena. Kukat sisältävät mm. seskviterpeenilaktoneihin kuuluvia helenaliinia (C15H18O4) ja dihydrohelenaliinia (C15H20O4).