Wiki90.com

Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa

Sukella Wiki90:een, verkkotietosanakirjaan, joka vangitsee 90-luvun hengen. Wiki90 on Internetin alkuaikoja muistuttava muotoilu ja runsas tietovarasto, joten se on portaalisi nostalgiaan ja oppimiseen. Löydä ja koe ikonisia hetkiä unohtumattomalta aikakaudelta verkossa!

François Mansart

François Mansart:n merkitys yhteiskunnassamme on kiistaton. Ajan myötä François Mansart:stä on tullut määräävä tekijä jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. François Mansart:llä on keskeinen rooli nykymaailman muokkaamisessa sen vaikutuksista talouteen kulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti François Mansart:n merkitystä ja sen roolia eri alueilla sekä sen vaikutuksia tulevaisuuteen. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin François Mansart:n tärkeyden tässä jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.

François Mansart. Osa kaksoismuotokuvaa, jonka tekijänä pidetään Philippe de Champaignea.

François Mansart (13. tammikuuta 159823. syyskuuta 1666) oli yksi ranskalaisen varhaisklassismin arvostetuimmista arkkitehdeista. Hänen päätöinään pidetään Blois’n linnan niin sanottua Orléansin siipeä sekä Pariisin lähellä sijaitsevaa Maisons-Laffitten linnaa.

François Mansartin parhaimpiin töihin kuuluva Château de Maisons-Laffitte rakennettiin vuosina 1630–1651.

François Mansart käytti rakennuksissaan usein aumakattoa, jonka lappeet rakennettiin kahteen eri kulmaan niin, että uloimmat lappeet tehtiin hyvin jyrkiksi ja varustettiin ikkunoilla. Rakenne kasvatti asuttavaa lattiapinta-alaa rakennuksen ulkoseinien vierellä. Tämä teki kattotyypistä suositun ja sitä alettiin kutsua hänen tyylikseen (ransk. toit à la Mansart) ja lopulta hänen nimellään eli mansardikatoksi (toit mansart). Jyrkän lappeen rajaamia huonetiloja alettiin kutsua mansardihuoneiksi (mansarde) tai mansardikerroksiksi.

Ylimääräisellä taitteella varustettuja kattoja on kuitenkin rakennettu Ranskassa jo 1500-luvun puolivälissä. Esimerkiksi vuonna 1546 rakennetun Lescot-siiven katto Louvren palatsissa on sellainen. Tämän kauden katoissa alempi lape jää kuitenkin näyttävän attikan vuoksi usein maan pinnalta katsoen näkymättomiin. Pierre Lescot'n suunnittelema kattotyyppi tulikin tunnetuksi vasta myöhemmin nimellä mansardikatto.

Lähteet

  1. François Mansart, précurseur de l'architecture classique en France Maisons-Laffitte. Viitattu 7.3.2012. (ranskaksi)
  2. Otavan iso tietosanakirja, Osa 5, s. 1335. Helsinki 1963: Otava.