Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa
Nykymaailmassa Halkivahan kirkko:stä on tullut jatkuvan kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Ilmestymisestään lähtien Halkivahan kirkko on kiinnittänyt ihmisten huomion eri aloilta ja synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja intohimoista keskustelua. Ei ole väliä onko kyseessä tieteellinen löytö, julkinen henkilö tai historiallinen tapahtuma, Halkivahan kirkko on onnistunut ylittämään rajat ja herättämään yhteiskunnan huomion yleensä. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Halkivahan kirkko:n vaikutusta ja merkitystä nykymaailmassamme ja analysoimme sen merkitystä eri yhteyksissä ja sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin.
Halkivahan kirkko | |
---|---|
Kirkko maaliskuussa 2004. |
|
Sijainti | Vesilahdentie 1530, Halkivaha, Urjala |
Koordinaatit | |
Seurakunta | Urjalan seurakunta, rakennuksen omistaa Halkivahan rukoushuonekunta |
Rakentamisvuosi | Rukoushuone 1907, kirkoksi 1926 |
Suunnittelija |
Rukoushuone Konrad Perkiö laajennus kirkoksi Konrad Perkiö ja Heikki Tiitola |
Materiaali | puu |
Istumapaikkoja | 250 |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Halkivahan kirkko on Urjalan Halkivahan kylässä sijaitseva luterilainen kirkkorakennus. Rukoushuoneesta kirkoksi laajennetun rakennuksen omistaa Halkivahan rukoushuonekunta, mutta se toimii Urjalan seurakunnan kirkkona.
Halkivahan kirkko on rakennettu Halkivahan kylän voimin: rukoushuonetta rakennuttamaan perustettiin vuonna 1905 Halkivahan Seurakuntahuoneyhdistys. Urakoitsijana toimi paikallinen rakentaja Vihtori Matinpoika Packalén (1860–1931), joka oli aiemmin urakoinut muun muassa Halkivahan kansakoulun (1901–1902) sekä useita seudun kivinavettoja. Rukoushuoneen suunnitelmat teki Halkivahan kansakoulun pitkäaikainen opettaja ja sivistysaktiivi Konrad Perkiö.
Halkivahan Rukoushuonekunta perustettiin vuonna 1919. Rukoushuonekunnalla on kirkkoneuvosto.
Rukoushuone valmistui vuonna 1907 ja vihittiin käyttöön seuraavana vuonna. Se laajennettiin kirkoksi rakennusmestari Heikki Tiitolan suunnitelmien mukaan vuosina 1923–1926, laajennuksen yhteydessä tehtiin myös kellotorni, jossa on Suomen toiseksi suurin kirkonkello. Kello painaa 2385 kg. Kirkossa on tilaa 250 ihmiselle.
Kirkon alttaritaulun Jeesus Getsemanessa on maalaannut Antti Heickell. Sen mallina on käytetty saksalaisen Heinrich Hofmannin taulua (Kristus Getsemanessa 1890).