Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa
Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti aihetta Hirmuvalta, joka on noussut merkittäväksi viime vuosina. Sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan, tarkastelemme Hirmuvalta:n eri näkökulmia ja näkökulmia. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla pyrimme ymmärtämään, kuinka Hirmuvalta on vaikuttanut ympäristöömme ja miten se tulee vaikuttamaan myös tulevaisuudessa. Käsittelemme kriittisesti ja pohdiskelevasti niitä eri puolia, jotka tekevät Hirmuvalta:stä kiinnostavan ja keskustelun aiheen nykyisessä ympäristössä. Keräämällä ja esittämällä asiaankuuluvia tietoja tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava ja rikastuttava näkemys Hirmuvalta:stä. Liity mukaan tälle kiehtovalle löytö- ja tutkimusmatkalle!
Hirmuvalta eli terrori on valtaa, joka perustuu väkivaltaisiin keinoihin ja herättää kauhua.
Alkuaan terroriksi (ransk. terreur) kutsuttua toimintaa harjoittivat Ranskan suuren vallankumouksen myötä valtaan nousseet radikaalit jakobiinit, jotka teloittivat todellisia ja luuloteltuja poliittisia vastustajiaan giljotiinilla. Ranskalaiset itse viittaavat tuohon ajanjaksoon terrorin aikana. Jakobiinijohtaja Maximilien Robespierre näki sanassa myönteisen merkityksen ja hänen mukaansa terrori edusti oikeutta ja hyvettä.
Terrorin psykologiset vaikutukset vastustajan kannattajiin edistävät sen käyttäjän omia poliittisia, sotilaallisia tai uskonnollisia tavoitteita. Sodankäynnin kiinalainen teoreetikko Sun Tzu määritteli 400-luvulla ennen ajanlaskun alkua terrorin ytimen seuraavasti: Tapa yksi, pelota tuhansia.