Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa
Nykymaailmassa Iggesund:stä on tullut yleinen kiinnostava aihe, joka kattaa monenlaisia näkökohtia. Politiikasta teknologiaan, kulttuuriin ja yhteiskuntaan Iggesund on jättänyt merkittävän jäljen jokaiselle näistä alueista. Rajat ja sukupolvet ylittävällä vaikutuksella Iggesund:stä on tullut kohtaamispaikka pohdiskelulle, keskustelulle ja toiminnalle. Tässä artikkelissa tutkimme, kuinka Iggesund on vaikuttanut ja muokannut elämämme eri osa-alueita, sekä sen tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia.
Iggesund on taajama Hudiksvallin kunnassa Ruotsin Gävleborgin läänissä, noin 45 km Söderhamnista pohjoiseen ja 70 km Ljusdalista kaakkoon. Iggesund oli vuosina 1963–1971 oma kuntansa. Pohjanlahden rannalla sijaitsevan Iggesundin asukasluku vuonna 2020 oli 3 437.
Iggesund on teollisuusyhdyskunta, joka on kasvanut sahatoimintaa, sellu- ja kartonkiteollisuutta, kemianteollisuutta, metalliteollisuutta ja sähköntuotantoa harjoittaneen Iggesundin ruukin ympärille. Toisen maailmansodan jälkeen yhtiön toimialoja saneerattiin ja se keskittyi pelkästään metsäteollisuuteen. 1980-luvulla yhtiön omistajaksi tuli vähin erin Mo och Domsjö AB eli MoDo, joka vuonna 2000 otti yritysostojen seurauksena nimen Holmen. Nykyisin Iggesundin täysin integroitu sellu- ja kartonkitehdas tunnetaan nimellä Holmen Iggesund Paperboard, ja se työllisti 2020-luvun alkuvuosina noin 800 ihmistä.
Ruukin metalliteollisuusperinteitä paikkakunnalla on jatkanut tukinkuorinta- ja haketuslaitteistoja valmistava Iggesund Tools AB, jonka vuonna 2011 osti itävaltalainen Andritz. Tuolloin sillä oli 160 työntekijää.
Iggesundin liepeillä sijaitsee Euroopan pisin tunnettu luolasto, noin 2,6 kilometriä pitkä Bodagrottorna.