Wiki90.com

Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa

Sukella Wiki90:een, verkkotietosanakirjaan, joka vangitsee 90-luvun hengen. Wiki90 on Internetin alkuaikoja muistuttava muotoilu ja runsas tietovarasto, joten se on portaalisi nostalgiaan ja oppimiseen. Löydä ja koe ikonisia hetkiä unohtumattomalta aikakaudelta verkossa!

Ilmaherruus

Nykymaailmassa Ilmaherruus:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Ilmestymisestään lähtien Ilmaherruus on kiinnittänyt yleisön huomion ja synnyttänyt jatkuvaa keskustelua eri aloilla. Sen vaikutus on heijastunut yhteiskuntaan, politiikkaan, talouteen ja kulttuuriin, ja siitä on tullut keskeinen kysymys globaalilla asialistalla. Kun Ilmaherruus jatkaa kehittymistään ja saa uusia muotoja, sen vaikutusvalta laajenee maailmanlaajuisesti luoden loputtomia näkökulmia ja mielipiteitä. Tässä artikkelissa tutkimme Ilmaherruus:n eri reunoja ja analysoimme sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.

Kaksi nykyaikaista yhdysvaltalaista F-22 Raptor -ilmaherruushävittäjää.

Ilmaherruus on tilanne, jossa keskenään taistelevista osapuolista toisella on hallinnassaan taistelualueen ilmatila. Nykyaikaisessa sodankäynnissä tämän asian merkitys on korostunut, sillä yksikin hävittäjälentokone voi ohjuksillaan aiheuttaa viholliselle suurta tuhoa.

Sanonnan mukaan joka hallitsee taivasta, hallitsee taistelukenttää. Ilmaherruus muodostaa mielenkiintoisen kysymyksen mekanisoitujen ja panssaroitujen maajoukkojen merkityksestä nykypäivänä yleensä. Vihollisen hallitessa taistelukentän ilmatilaa, sen on varsin helppo tuhota suotuisissa olosuhteissa vastapuolen taistelupanssarivaunuja ilmasta käsin. Päinvastaisessa tilanteessa voidaan kysyä, mihin omia taistelupanssarivaunuja enää tarvitaan, jos saavutettua ilmaherruutta hyödyntämällä voidaan vihollinen lamauttaa ilman maajoukkojakin.

Ilmaherruuteen liittyy teknisesti ylivoimaisten lentokoneiden kehittäminen ja valmistus. Tällaista huipputeknologiaa ei välttämättä myydä tai välitetä edes liittolaisille. F-22 Raptor on esimerkki nykyaikaisesta yhdysvaltalaisesta ilmaherruushävittäjästä. Teknisesti kunnianhimoisten tavotteiden seurauksena kyseinen projekti on tullut äärimmäisen kalliiksi.

Ilmaherruus on mahdollisesti kallein tapa voittaa sota. Esimerkiksi Venäjän–Georgian sota vuonna 2008 käytiin kustannustehokkaasti 1970-luvun maakalustolla.

Historia

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen monet teoreetikot loivat ajatuksen ilmatilan hallinnan tärkeydestä tulevissa sodissa. Yksi heistä oli italialainen Giulio Douhet. Hänen mukaansa ilma-ase kykenisi lyömään maa- ja merivoimat ylivoimallaan. Hänen ajattelunsa ei kuitenkaan kyennyt tunnustamaan hävittäjälentokoneiden merkitystä ilmasodassa. Liittoutuneet kykenivät myöhemmin toisessa maailmansodassa ilmaherruuden saavutettuaan pommittamaan Saksan kaupunkeja maan tasalle Douhetin vuosikymmeniä aiemmin esittämin tavoin.

Toisen maailmansodan alussa vuonna 1940, maailman ensimmäiseksi ilmasodaksi kutsutussa taistelussa Britanniasta Luftwaffe pommitti rajusti Britanniaa. Saksa yritti saavuttaa ilmaherruuden Englannin kanaalin ja Etelä-Englannin yläpuolella tuhoamalla brittien lentokentät koneineen ja sotatarviketehtaat. Kun ilmatila olisi ollut hallinnassa, saksalaiset olisivat voineet käynnistää operaatio Merileijonan eli maihinnousun Englantiin. Ilmaherruutta ei onnistuttu saavuttamaan saksalaisten suunnattomista uhrauksista huolimatta, vaan Luftwaffe kärsi huomattavista kalustotappioita ja maihinnousu jäi toteuttamatta.

Persianlahden sodassa Yhdysvaltain ilmavoimat hallitsivat mittavan teknisen ja määrällisen ylivoimansa turvin Kuwaitin ja Irakin ilmatiloja niin, että se kykeni laajamittaisiin vihollisen selustan pommituksiin jopa vanhoilla B-52-koneilla. Irakin asevoimat olivat ennen liittouman hyökkäystä mies- ja kalustomäärältään huomattavat, mutta irakilaisten panssarikalusto tuhottiin ilmasta käsin asemiinsa jo ennen maahyökkäyksen alkua. Nykyään ilmaherruus on Yhdysvaltain sotilasoperaatioiden yksi avaintavoite.

Katso myös

Lähteet

  1. Lewis Page: Demise of British tank industry foretold admitted The Register. 30.12.2008. Viitattu 2.6.2009. (englanniksi)