Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa
Tässä artikkelissa Italian metsät:n aihetta käsitellään eri näkökulmista ja lähestymistavoista, jotta saadaan kattava ja yksityiskohtainen näkemys tästä nykypäivän niin tärkeästä ongelmasta. Analysoidaan Italian metsät:een liittyviä historiallisia, kulttuurisia, sosiaalisia ja taloudellisia näkökohtia sekä keskitytään sen vaikutuksiin ihmisten jokapäiväiseen elämään. Kattavan tutkimuksen ja olennaisen tiedon keräämisen avulla tavoitteena on tarjota lukijalle syvällinen ja päivitetty ymmärrys Italian metsät:stä tavoitteena laajentaa heidän tietämystään ja herättää pohdintoja tästä aiheesta.
Italian metsät kuuluvat enimmäkseen nahkealehtiseen kasvillisuusvyöhykkeeseen, joka on vallitseva kasvillisuusvyöhyke Välimeren ympäristössä sekä sen Euroopan että Afrikan puoleisella osalla. Pohjoiset osat Italiaa kuuluvat lauhkeaan lehti- ja sekametsävyöhykkeeseen ja vuoristoseudut vuoriston havumetsävyöhykkeeseen. Suurin osa Italian metsistä on erilaisia pyökki- ja tammimetsiä.
Italia on Euroopan kuudenneksi metsäisin maa. Italian maapinta-alasta noin 39 prosenttia on metsää, ja metsän peittoala on lisääntynyt 1970-luvun jälkeen. Metsäpinta-ala on lisääntynyt, kun etenkin vuoristoseuduilla maata on siirtynyt pois maatalous- ja laidunnuskäytöstä. Italian metsäisin maakunta on Luoteis-Italian rannikolla sijaitseva Liguria, jonka metsäpinta-alaosuus on noin 81 %.
Italian metsien kokonaispinta-ala on 12 miljoonaa hehtaaria. Suurin osa metsistä sijaitsee vuoristoalueilla ja mäkisen maaston alueilla. Puuston tilavuus on 1,3 miljardia kuutiometriä. Metsien maanpäällinen hiilivarasto on 430–460 miljoonaa hiilitonnia. Vuonna 2005 Italian metsistä 30 % oli suojeltu. Italian metsät ovat myös luonnon monimuotoisuuden kannalta monipuoliset, sillä Italiassa kasvavia puulajeja on 117 (kaksi kolmasosaa Euroopan puulajeista), ja Euroopan ympäristöviraston tunnistamista neljästätoista eurooppalaisesta metsätyypistä kymmentä esiintyy Italiassa.
Yksityiset metsänomistajat omistavat 65 % Italian metsistä. Suurin osa julkisista metsänomistajista on kuntia.