Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa
Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Järvijoki:n kiehtovaan maailmaan. Sen alkuperästä vuosien mittaan tapahtuvaan kehitykseen sukeltamme kaikkeen, joka liittyy Järvijoki:een. Analysoimme sen vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin, sen vaikutusta ihmisten elämään ja sen merkitystä nykytilanteessa. Lisäksi tutkimme erilaisia näkökulmia ja asiantuntijoiden mielipiteitä aiheesta Järvijoki, tavoitteenamme tarjota globaali ja täydellinen näkemys tästä jännittävästä aiheesta. Epäilemättä Järvijoki on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja josta voi aina oppia jotain uutta.
Järvijoki | |
---|---|
Perattu koski Auran kunnassa. |
|
Alkulähde | Savojärvi |
Laskupaikka | Aurajoki |
Maat | Suomi |
Pituus | 25 km |
Alkulähteen korkeus | 68,1 m |
Valuma-alue | 110,02 km² |
Järvijoki on Varsinais-Suomessa virtaava joki, joka on Aurajoen toiseksi suurin sivujoki. Se kuuluu Aurajoen vesistöalueeseen. Järvijoki saa alkunsa Kurjenrahkan kansallispuistosta Savojärvestä. Ympäröiviltä soilta siihen yhtyy pieni Ihavanjoki, minkä jälkeen joki levenee ja laskee vetensä Aurajokeen Auran kunnassa. Järvijoen valuma-alueen pinta-ala on 110 km² ja järvisyys 1,1 %. Siihen laskevia järviä on Savojärven lisäksi vain pieni Asonlammi.
Järvijoen varrella olevassa koskessa Aurassa toimi vuosina 1764–1820 Järvenojan paperitehdas. Valtatie 9 ylittää joen Auran Järvenojalla lähellä vanhaa paperitehtaan paikkaa ja seututie 204 Turun Paattisten Tortinmäessä.