Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa
Nykyään Jacques-Louis David on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta yhteiskunnassa. Jacques-Louis David on aihe, joka ansaitsee syvällisen tarkastelun joko ihmisten elämään kohdistuvan vaikutuksensa tai akateemisen alan merkityksen vuoksi. Tässä artikkelissa analysoimme Jacques-Louis David:een liittyviä eri näkökohtia sen historiallisesta alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Lisäksi käsittelemme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä Jacques-Louis David:stä tarjotaksemme kattavan ja monimuotoisen näkemyksen tästä aiheesta. Populaarikulttuurin merkityksestä poliittiseen ulottuvuuteensa Jacques-Louis David on aihe, joka kutsuu meidät pohtimaan ja kyseenalaistamaan käsityksiämme. Liity meihin tälle Jacques-Louis David:n kiertueelle ja tutustu sen moniin puoliin kanssamme.
Jacques-Louis David (30. elokuuta 1748 Pariisi – 29. joulukuuta 1825 Bryssel) oli vaikutusvaltainen ranskalainen uusklassiseen koulukuntaan kuulunut taidemaalari. Hänen maalauksensa vaikuttivat siihen, että maalausten tyyli alkoi siirtyä rokokoon kevytmielisyydestä klassiseen askeettisuuteen ja vakavuuteen, mikä sopi yhteen myöhäisvaiheen ancien régimen moraalisen ilmapiirin kanssa.
Davidin teoksista suuri osa on historiamaalauksia, mutta hän maalasi myös muotokuvia.
Myöhemmin Davidista tuli Ranskan vallankumouksen aktiivinen tukija ja Maximilien Robespierren ystävä. Robespierre halusi Davidin suunnittelevan vallankumoushallinnon julkiset puitteet; Davidin käsialaa olivat muun muassa vallankumousoikeutta koristaneet Brutuksen, Lepeletier de Saint-Fargeaun ja Jean-Paul Marat’n rintakuvat, joiden edessä tuomarit istuivat mustissa viitoissa, valkeissa solmioissa ja töyhtöhatuissa, kaulassaan trikolorinauhassa kannettava mitali varsinaisena virkatunnuksenaan.
Samoin Davidista tuli oikeusistuntojen ja teloituksien virallinen kuvittaja; kuuluisa on hänen ankarin vedoin tehty pelkistetty piirroksensa kuningatar Marie Antoinettesta pyövelinrattailla.
David valittiin Ranskan kansalliskokoukseen vuonna 1792. Ranskan tasavallan aikana David oli käytännössä taiteen alan diktaattori. Robespierren kukistuttua David vangittiin. Hän sai jatkaa maalaamista vankila-aikaaan, ja hänet armahdettiin vuonna 1795.
Vapauduttuaan vankilasta David liittyi Napoleonin puolelle. Tuohon aikaan hän kehitti empiretyylinsä, joka tunnetaan siitä, että se käytti lämpimiä venetsialaisia värejä. Davidilla oli satoja oppilaita, muun muassa Jean-Auguste-Dominique Ingres, mikä tekee hänestä Ranskan 1800-luvun taiteen merkittävimmän vaikuttajan.
|