Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa
Nykymaailmassa Kannelmäen kirkko on aihe, joka on saanut yhä enemmän merkitystä ja huomiota. Kannelmäen kirkko:stä on tullut kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten mielenkiinnon kohteena joko yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai henkilökohtaisen kehityksensä merkityksen vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Kannelmäen kirkko:n eri puolia sen alkuperästä sen nykypäivän vaikutuksiin. Analysoimme sen kehitystä ajan myötä, sen vaikutusta eri alueilla ja sen mahdollisia tulevaisuuden ennusteita. Kannelmäen kirkko on aihe, joka innostaa meitä pohtimaan, keskustelemaan ja syvään analysoimaan, ja siksi on tärkeää ymmärtää sen kaikki ulottuvuudet.
Kannelmäen kirkko | |
---|---|
Kannelmäen kirkko |
|
Sijainti | Vanhaistentie 6 Kannelmäki, Kaarela, Helsinki |
Koordinaatit | |
Seurakunta | Kannelmäen seurakunta |
Rakentamisvuosi | 1967–1968 |
Suunnittelija | Martti Jaatinen |
Materiaali | betoni |
Istumapaikkoja | 520 |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Kannelmäen kirkko on 1. syyskuuta 1968 käyttöön vihitty, arkkitehtitoimisto Marjatta ja Martti Jaatisen suunnittelema kirkkorakennus Kannelmäen osa-alueella Kaarelan kaupunginosassa luoteisessa Helsingissä.
Kirkko on rakennettu vuosina 1967–1968 kutsukilpailun voittaneen suunnitelman mukaan. 30 metriä korkea, telttamaiseen muotoon rakennettu, julkisivultaan kuparilla verhoiltu katto peittää kirkkosalia. Kirkkoväen ylle muodostuu neliosaisen katon väliin jäävien ikkunoiden muodostama valon ja taivaan esilletuova risti.
Kirkon 29-äänikertaiset urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas. Alttaritaulu on Hilkka Toivolan lasimaalaus Elämänpuu vuodelta 1972. Kalusteina on Kari Asikaisen suunnittelemien Kari-tuolien prototyyppejä.
Kirkkoa käyttävät sekä Kannelmäen seurakunta että ruotsinkielinen Petrus församling.
Kannelmäen seurakunnan virasto- ja kerhotilat sijaitsevat matalammassa siipirakennuksessa.
Kirkko on vuodesta 2010 lähtien kuulunut Museoviraston arvokohteiksi luokittelemien, valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listalle.
|