Kasakkalaulut ovat kasakoiden keskuudessa laulettuja kansanlauluja nykyisen Ukrainan ja Venäjän alueilta. Lauluja on perinteisesti opetettu kasakkayhteisössä vanhemmalta nuoremmalle polvelle.

Laulut kuvailevat suurimmaksi osaksi kasakoiden elämää ja siihen liittyviä keskeisiä teemoja, kuten ratsastusta, soturina elämisestä ja kuolemisesta. Myös kasakoiden rakkaustarinoista kertovat laulut ovat suosittuja. Yhdessä laulussa on perinteisesti monta säkeistöä, jolloin laulusta syntyy pidempi ja yksityiskohtaisempi tarina. Varsinkin vanhemmat säilyneet kasakkalaulut kertovat kasakoiden yhteenotoista tataarien ja turkkilaisten kanssa. Myöhemmin laulut alkoivat kertoa myös kasakoiden puolalaisista vihollisista. Lauluja esittävät sekä miehet että naiset, mutta jos laulu kertoo miehestä eikä miestä ole paikalla, naiset laulavat nämä osat tavallista matalammalla äänellä.

Vuonna 2016 Dnipropetrovskin alueen kasakkalaulut lisättiin Unescon aineettoman kulttuurin perintökohteisiin. Unescon mukaan kasakkalaulujen aktiiviselle suojelemiselle on kiireellinen tarve, sillä suurin osa aktiivisista laulajista on 70–80 -vuotiaita. Työtä lauluperinteen suojelemiseksi on tehty jo vuodesta 2014, jolloin etnologit alkoivat tutkia ja nauhoittaa kasakkalauluja. Ukrainassa toimii kuitenkin joitakin kasakkalauluja esittäviä ryhmiä, kuten esimerkiksi Varta, jonka jäsenet ovat ammattimuusikoita. Toinen merkittävä toimija on H'orija Kozatska -niminen kuoro, joka on perustettu vuonna 2005.

Valikoima kasakkalauluja:

• Верила, верила, верю (Verila, verila, verju (venäjäksi))
• Не для меня (Ne ldja menja (venäjäksi))
• Отдавали молоду (Otdavali molody (venäjäksi))
• Пісня про Морозенка (Pisnja pro Morozenka (ukrainaksi))
• Ой з-за гори та ще й з-за лиману (Oj z-za gory, ta štše j z-za limanu (ukrainaksi))
• Ой не знав козак (Oi ne zany kozak (ukrainaksi))
• Розпрягайте, хлопці, коні (Rozprjahaite, h'loptsi, koni (ukrainaksi))

Lähteet