Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa
Tämän päivän artikkelissa tutkimme Keski-Suomen vaalipiiri:tä, aihetta, joka on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja eri kulttuurien huomion. Keski-Suomen vaalipiiri on herättänyt keskustelua, tutkimusta ja syvällisiä pohdiskeluja yhteiskunnallisista vaikutuksistaan tieteellisiin vaikutuksiinsa. Kautta historian Keski-Suomen vaalipiiri:llä on ollut ratkaiseva rooli ihmisen kehityksessä, ja se on vaikuttanut kaikkeen ihmissuhteista teknologian kehitykseen. Tässä artikkelissa sukeltamme Keski-Suomen vaalipiiri:n eri puoliin analysoimalla sen nykyistä merkitystä ja sen tulevaisuuden ennustetta. Valmistaudu tutustumaan kaikkiin tietoihin Keski-Suomen vaalipiiri:stä!
Keski-Suomen vaalipiiri | |||
---|---|---|---|
Alue | Keski-Suomen maakunta | ||
Lautakunnan kokouspaikka | Jyväskylä | ||
Aiemmat nimet | Keski-Suomen läänin vaalipiiri | ||
Käytössä | vaaleista 1962 alkaen | ||
Kansanedustajia |
10
|
Keski-Suomen vaalipiiri (vaaleihin 1995 Keski-Suomen läänin vaalipiiri) on Suomen eduskuntavaalien vaalipiiri, josta valitaan nykyisin kymmenen kansanedustajaa 200:sta. Aikaisemmin eduskuntavaalipiireissä käytiin myös tasavallan presidentin valitsijamiesvaalit ennen suoraan kansanvaaliin siirtymistä 1994. Nykyään presidentinvaaleissa vaalipiirejä käytetään vain vaalien tekniseen toimittamiseen. Keski-Suomen vaalipiiri muodostettiin vuonna 1960, jolloin myös Keski-Suomen lääni perustettiin. Tätä ennen pääosa alueesta kuului Vaasan läänin itäiseen vaalipiiriin sekä osia Hämeen läänin pohjoiseen, Mikkelin läänin ja Kuopion läänin läntiseen vaalipiiriin. Vuonna 1974 Kuhmoinen siirrettiin Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä Keski-Suomen vaalipiiriin, mutta vuoden 2021 alusta kunta liittyi Pirkanmaahan ja vaihtoi samalla takaisin vanhaan vaalipiiriinsä, jonka nimeksi tuli vuonna 1997 Pirkanmaan vaalipiiri.
Vuoteen 1970 asti vaalipiiristä valittiin 11 kansanedustajaa, sen jälkeen edustajia on valittu 10.
Vaalipiiriin kuuluvat Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Toivakka, Uurainen, Viitasaari ja Äänekoski.
Vaalipiirin entisiä kuntia ovat Jyväskylän maalaiskunta, Jämsänkoski, Konginkangas, Korpilahti, Koskenpää, Leivonmäki, Pihlajavesi, Pylkönmäki, Sumiainen, Suolahti, Säynätsalo ja Äänekosken maalaiskunta.
Keski-Suomen valtapuolueita ovat olleet Keskusta sekä SDP. 2010-luvulla perussuomalaiset ovat kasvattaneet selkeästi kannatustaan.
vaalit | paikat | Äänestys- aktiivisuus | ||||||||
SDP | ML Kesk. |
SKDL Vas. |
Kok. | SMP PS |
SKL KD |
Vihr. | Muut | Yht. | ||
1962 | 2 | 3 | 3 | 1 | -- | 2a | 11 | |||
1966 | 4 | 3 | 2 | 1 | -- | 1b | 11 | |||
1970 | 3 | 3 | 2 | 2 | 1 | -- | 11 | |||
1972 | 3 | 2 | 2 | 1 | 1 | 1 | 10 | |||
1975 | 3 | 3 | 2 | 2 | -- | -- | 10 | |||
1979 | 3 | 2 | 2 | 2 | -- | 1 | 10 | |||
1983 | 3 | 3 | 2 | 2 | -- | -- | -- | 10 | 77,3 % | |
1987 | 3 | 2 | 1 | 2 | 1 | 1 | -- | 10 | 73,7 % | |
1991 | 3 | 3 | 1 | 1 | 1 | 1 | -- | 10 | 70,0 % | |
1995 | 4 | 3 | 1 | 1 | -- | 1 | -- | 10 | 68,7 % | |
1999 | 3 | 4 | 1 | 1 | -- | 1 | -- | 10 | 65,0 % | |
2003 | 3 | 4 | 1 | 1 | -- | 1 | -- | 10 | 65,4 % | |
2007 | 3 | 4 | 1 | 1 | -- | 1 | -- | 10 | 65,0 % | |
2011 | 2 | 3 | 1 | 2 | 2 | -- | -- | 10 | 68,9 % | |
2015 | 2 | 4 | -- | 1 | 2 | -- | 1 | 10 | 69,7 % | |
2019 | 2 | 3 | 1 | 1 | 2 | -- | 1 | 10 | 70,9 % | |
2023 | 3 | 2 | -- | 2 | 2 | -- | 1 | 10 | 70,6 % | |
a Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto (1) Suomen Kansanpuolue (1) b TPSL (1) |
vaalit | ehdokas | puolue | äänet | |
---|---|---|---|---|
1991 | Mauri Pekkarinen | Kesk. | 10 306 | |
1995 | 10 265 | |||
1999 | 9 633 | |||
2003 | 12 164 | |||
2007 | 9 102 | |||
2011 | Anne Kalmari | 9 288 | ||
2015 | Lauri Ihalainen | SDP | 10 354 | |
2019 | Riitta Mäkinen | 8 916 | ||
2023 | Riitta Mäkinen | 9 712 |