Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa
Nykyään Kirstula:stä on tullut erittäin kiinnostava ja keskustelunaihe eri alueilla. Sekä yhteiskunnassa että akateemisella alalla Kirstula on synnyttänyt joukon ristiriitaisia tunteita ja mielipiteitä, jotka ovat herättäneet loputtomia keskusteluja ja pohdintoja. Siksi on tärkeää omistaa aikaa ja tilaa tutkia ja analysoida perusteellisesti Kirstula:n vaikutuksia ja seurauksia elämäämme. Tässä artikkelissa perehdymme Kirstula:een liittyviin eri näkökohtiin, tarkastelemme sen alkuperää, kehitystä, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja. Samoin käsittelemme Kirstula:tä ympäröiviä eri näkökulmia ja kantoja laajentaaksemme ymmärrystämme tästä monimutkaisesta ja merkittävästä aiheesta.
Kirstula on Hämeenlinnan 13. kaupunginosa. Se sijaitsee kantakaupungin pohjoispuolella Hattulan rajalla rajoittuen idässä Vanajaveteen ja lännessä valtatiehen 3. Kirstulan läpi kulkevat lisäksi päärata sekä kantatie 57. Tällä hetkellä kaupunginosassa on pääasiassa peltoa ja vähäistä omakotiasumista, mutta sinne on suunniteltu moottoritien ja rautatien väliselle alueelle sijoittuvaa teollisuusaluetta samalle paikalle kaavaillun Sunny Car Center -hankkeen kaaduttua. Vuonna 2017 Kirstulaan vahvistettiin uusi asemakaava, jossa alueelle on sijoitettu lukuisia myymälä- ja toimistotiloille varattuja tontteja.
Sunny Car Center, tai Kirstulan autokeskus, oli Kirstulaan moottoritien ja rautatien väliselle 27,5 hehtaarin alueelle suunnitteilla ollut autotavaratalo. Keskukseen oli tarkoitus rakentaa tiloja autokaupalle ja oheistoiminnoille noin 75 000 kerrosneliötä. Toteutuessaan se olisi ollut Euroopan suurin autokauppa. Hanke kohtasi useita vastoinkäymisiä, ja lopullisesti se kaatui, kun toteuttamisen edellytyksenä ollut tonttikauppa peruuntui. Hankkeen toimitusjohtajana toimi Markku Ritaluoma.