Kustavilaisuudella tai kustavilaisella tyylillä (ruots. gustaviansk stil) tarkoitetaan ruotsalaista uusklassismia, joka vaikutti kuningas Kustaa III:n (hallitsi 1771–1792) ja hänen poikansa Kustaa IV Aadolfin (hallitsi 1796–1809) hallintokausilla eli kustavilaisella ajalla. Kustavilainen tyyli, joka on nimetty kuningas Kustaa III:n mukaan, voidaan karkeasti jakaa kolmeen vaiheeseen: varhaiskustavilaiseen, kustavilaiseen ja myöhäiskustavilaiseen tyyliin.

Tyylillä tarkoitetaan arkkitehtuuri-, sisustus- ja taidekäsityötyyliä.

Kustavilaisen tyylin vaiheet

Varhaiskustavilainen arkkitehtuurityyli (1760-luku–1785) alkoi sen jälkeen, kun ruotsalaiset arkkitehdit saivat 1740- ja 1750-luvuilla Ranskaan ja Italiaan tekemillään matkoilla vaikutteita eurooppalaisesta uusklassismista. Keskeinen varhaiskustavilaisuuden vaikuttaja oli ruotsalainen arkkitehti ja yli-intendentti Carl Fredrik Adelcrantz. Adelcrantzin suunnittelema Vaasan hovioikeudentalo (1786), nykyinen Mustasaaren kirkko, on huomattavin varhaiskustavilaisuuden edustaja Suomessa.

Kustavilainen arkkitehtuurityyli (1785–1795) alkoi kuningas Kustaa III:n 1783–1784 tekemän Italian matkan jälkeen. Tyyliä kuvaa ankaran yksinkertainen klassinen arkkitehtuurityyli. Kustavilaisen tyylin tärkein vaikuttaja on Louis Jean Desprez, jonka Kustaa III tapasi matkallaan Roomassa ja palkkasi hoviarkkitehdikseen. Louis Jean Desprezin suunnittelema Hämeenlinnan kirkko (1798) on kustavilaisuuden tyylipuhtaimpia edustajia Suomessa.

Myöhäiskustavilainen arkkitehtuurityyli (1795–1816) alkoi kuningas Kustaa III:n kuoleman jälkeen ja vaikutti erityisesti Kustaa IV Aadolfin valtakaudella 1796–1809. Myöhäiskustavilaisuudessa tyyli muuttui vieläkin pelkistetymmäksi, ja sitä kuvaa varsinkin julkisivujen selkeys ja koruttomuus. Suunnittelussa otettiin huomioon käytännöllisyys, hyödyllisyys ja taloudellinen järkevyys. Interiöörit saattoivat sen sijaan olla koristellumpia. Carl Christoffer Gjörwellin suunnittelema Turun Akatemiatalo (1817) on huomattavimpia esimerkkejä myöhäiskustavilaisuudesta Suomessa. Sen julkisivussa ei ole pylväikköjä eikä ornamentteja, vaan pelkkä päätykolmio.

Katso myös

• Uusklassinen arkkitehtuuri

Lähteet

• Jyväskylän yliopiston taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos - Uusklassismi (Arkistoitu – Internet Archive)

Viitteet

Aiheesta muualla

• Malliksi maaseudulle – säätyläiset, rakennuskulttuurin edelläkävijät - Rakennusperintö.fi (Arkistoitu – Internet Archive)