Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa
Nykymaailmassa L on jatkuvan kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Syntymisestään lähtien se on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ja vaikuttanut lukuisiin keskusteluihin ja päätöksiin eri aloilla. Sen merkitys on ylittänyt rajat ja sillä on ollut merkittävä vaikutus yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin. Kun jatkamme L:n tutkimista ja ymmärtämistä, tarve lähestyä sitä useista eri näkökulmista ja kriittisesti tulee ilmeiseksi. Tässä artikkelissa tutkimme L:n sisältämiä eri näkökohtia ja todellisuuksia tavoitteenaan tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta, joka on ollut ennen ja jälkeen nykyisessä maailmassamme.
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
L (l) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kahdestoista kirjain. L-kirjaimen nimi on suomen kielessä äl (aiemmin myös el) ja äännearvo .
Kreikkalaisessa kirjaimistossa latinalaista L-kirjainta vastaa lambda (Λ, λ), kyrillisessä kirjaimistossa puolestaan Л (л).
Alkuperältään L-kirjain on peräisin muinaisseemiläisestä kirjainmerkistä lamed. Tästä kehittyi puolestaan kreikan lambda, josta taas syntyi latinan l-kirjain.
L-kirjaimella merkitään suomen kielessä lateraalikonsonanttia . L ääntyy periaatteessa samalla tavalla kaikissa asemissa, mutta vokaaliympäristö vaikuttaa sen laatuun ja paikkaan jonkin verran. Eräissä murteissa l on vahvasti palataalistunut (i- tai j-värinen).
Suomen kielessä on joitain l-kirjaimeen päättyviä sanoja.
L | l | |
---|---|---|
ASCII | 76 | 108 |
Unicode | U+004C | U+006C |