Nykymaailmassa Luettelo Unkarin hallitsijoista on erittäin tärkeä asia, joka vaikuttaa yhteiskuntaan eri näkökulmista. Vuosikymmenten ajan Luettelo Unkarin hallitsijoista on ollut eri alojen asiantuntijoiden, tutkijoiden ja ammattilaisten tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena. Sen vaikutus vaihtelee taloudesta politiikkaan, mukaan lukien kulttuuri ja ympäristö. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Luettelo Unkarin hallitsijoista:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen merkitystä, vaikutuksia ja mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita, joita sen kehittäminen voi sisältää. Alkuperäistään nykypäivään Luettelo Unkarin hallitsijoista on aiheuttanut loputtomia keskusteluja ja pohdintoja, jotka ovat osaltaan rikastaneet tietoa tästä ilmiöstä.
Tämä on kronologinen luettelo Unkarin hallitsijoista
Árpádien hallitsijasuku
- Ruhtinas Árpád 890–907, myyttinen hallitsija, joka johdatti madjaarit Unkariin n. 895
- Ruhtinas Solt 907–945
- Ruhtinas Fajsz 945–950 (Árpádin Jutas-pojan poika)
- Ruhtinas Taksony 950–970 (Árpádin Zolta-pojan poika)
- Ruhtinas Géza (Décse) 972–997 (Taksonyn poika)
Vuodesta 1001 Unkarin kuningas
- Kuningas Tapani I Pyhä (unk. I. (Szent) István) 997–1038, kruunattiin kuninkaaksi 1001 (Gézan poika)
- Kuningas Pietari (unk. Orseolo Péter) 1038–1041 (Gézan 1. tyttären poika)
- Kuningas Sámuel Aba (unk. Aba Sámuel)1041–1044 (Gézan 2. tyttären poika)
- Kuningas Pietari 1044–1046, palasi valtaan
- Kuningas Andreas I (unk. I. András) 1046–1060, Gézan veljenpojan poika
- Kuningas Béla I (unk. I. Béla)1060–1063 (Andreas I:n veli)
- Kuningas Salamon ((unk. Salamon)1063–1074 (Andreas I:n poika), syrjäytettiin, kuoli 1087
- Kuningas Géza I (unk. I. Géza)1074–1077 (Béla I:n poika)
- Kuningas Ladislaus I Pyhä (unk. I. (Szent) László) 1077–1095 (Géza I:n veli)
- Kuningas Kálmán (unk. Kálmán)1095–1116 (Géza I:n poika)
- Kuningas Tapani II (unk. II. István) 1116–1131 (Kálmánin poika)
- Kuningas Béla II (unk. II. Béla) 1131–1141 (Kálmánin veljenpoika)
- Kuningas Géza II (unk. II. Géza) 1141–1161 (Béla II:n poika)
- Kuningas Tapani III (unk. III. István) 1161–1172 (Géza II:n poika)
- Kuningas Ladislaus II (unk. II. László) 1162–1163 (vastakuningas)
- Kuningas Tapani IV (unk. IV. István) 1163–1172 (vastakuningas)
- Kuningas Béla III (unk. III. Béla) 1172–1196 (Géza II:n poika)
- Kuningas Imre (unk. Imre) 1196–1205 (Béla III:n poika)
- Kuningas Ladislaus III (unk. III. László) 1205 (Imren poika)
- Kuningas Andreas II (unk. II. András) 1205–1235 (Béla III:n poika)
- Kuningas Béla IV (unk. IV. Béla) 1235–1270 (Andreas II:n poika)
- Kuningas Tapani V (unk. V. István ) 1270–1272 (Béla IV:n poika)
- Kuningas Ladislaus IV (unk. IV. László) 1272–1290 (Tapani V:n poika)
- Kuningas Andreas III (unk. III. András) 1290–1301 (Andreas II:n pojanpoika)
Eri hallitsijasukuja
- Kuningas Venceslaus (unk. Vencel) 1301–1304, Béla III:n tyttären neljäs lapsenlapsi, Böömin kuningas Venceslaus III
- Kuningas Otto (unk. Ottó) 1305–1308, Baijerin herttua, Béla IV:n tyttären Elisabetin ja Baijerin Henrik XIII:n poika.
- Kuningas Kaarle I (unk. I. Károly) 1308–1342, Tapani V:n tyttären Marian ja Napolin Kaarle II:n lapsenlapsi
- Kuningas Ludvig I Suuri (unk. I. Lajos) 1342–1382, Kaarle Robertin poika, myös Puolan kuningas 1370–1382
- Kuningatar Maria (unk. I. Mária) 1382–1385
- Kuningas Kaarle II (unk. II. Károly) 1385–1386, Napolin Kaarle II:n lapsenlapsi, Napolin kuningas
- Kuningas Sigismund, (unk. Zsigmond) 1387–1437, nai kuningatar Marian, myös Böömin kuningas 1419–1437 ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari 1411–1437
- Keisari Albrekt (unk. Albert) 1438–1439, nai Elisabetin, Sigismundin tyttären, Böömin kuningas
- Kuningas Vladislaus I (unk. I. Ulászló), 1440–1444, myös Puolan kuningas Vladislav III 1434–1444
- Interregnum 1444−1453
- Valtionhoitaja János Hunyadi (unk. Hunyadi János) 1446−1453
- Kuningas Ladislaus V (unk. V. László) 1453–1457, Albertin poika, Böömin kuningas 1453–1457
- Kuningas Matias I (unk. I. Mátyas) 1458–1490, valtionhoitaja János Hunyadin poika
- Kuningas Vladislaus II (unk. II. Ulászló) 1490–1516, Albertin tyttären Elisabetin ja Puolan Kasimir IV:n poika, myös Böömin kuningas 1471–1516
- Kuningas Ludvig II (unk. II. Lájos) 1516–1526, Vladislav II:n poika, kanssahallitsija 1508, Böömin kuningas
- Kuningas János Szapolyai (unk. I. János), 1526–1540, turkkilaisten tukema vastakuningas
- Kuningas János Zsigmond (unk. II. János), 1540–1570, turkkilaisten tukema vastakuningas
Habsburgien ja Habsburg-Lothringenien hallitsijasuku
Vuodesta 1558 vuoteen 1806 Unkaria hallitsi Pyhän Saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija
- Keisari Ferdinand I Habsburg (unk. I. Ferdinánd) 1526−1564, nai Vladislas II:n tyttären Annen, Pyhän Saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija 1558–
- Keisari Maksimilian (unk. Miksa) , 1564–1576, Ferdinand I:n poika
- Keisari Rudolf (unk. Rudolf) 1576–1608, Maksimilianin poika
- Keisari Matias II (unk. II. Mátyas) 1608–1619, Rudolfin veli
- Keisari Ferdinand II 1619–1637 (unk. II. Ferdinánd), Ferdinand I:n pojanpoika
- Keisari Ferdinand III (unk. III. Ferdinánd) 1637–1657, Ferdinand II:n poika
- Keisari Leopold I (unk. I. Lipót) 1657–1705, Ferdinand III:n poika
- Keisari Joosef I (unk. I. József) , 1705–1711, Leopold I:n poika
- Keisari Kaarle III (unk. III. Károly) , 1711–1740, Joosef I:n veli
- Keisarinna Maria Teresia (unk. Mária Terézia) 1740–1780, Kaarle III:n tytär
- Keisari Joosef II (unk. II. József) 1780–1790, Maria Teresian ja keisari Frans I:n poika
- Keisari Leopold II (unk. II. Lipót) 1790–1792, Joosef II:n veli
Vuodesta 1804 vuoteen 1918 Unkaria hallitsi Itävallan keisari
- Keisari Frans I (unk. I. Ferenc) 1792–1835, Leopold II:n poika, Itävallan keisari 1804–1835
- Keisari Ferdinand V (unk. V. Ferdinánd) , 1835–1848, Frans I:n poika
- Keisari Frans Joosef (unk. Ferenc József) , 1848–1916, Ferdinand V:n veljenpoika, kruunattiin Unkarin kuninkaaksi 1867
- Keisari Kaarle IV (unk. IV. Károly) , 1916–1918, Frans Joosef I:n veljenpojanpoika
Muodollinen kuningaskunta
16. marraskuuta 1918 Unkari julistautui tasavallaksi, mutta palasi myöhemmin muodollisesti kuningaskunnaksi. Poliittisista syistä maahan ei kuitenkaan enää valittu kuningasta, vaan Miklós Horthy valittiin valtionhoitajaksi 1. maaliskuuta 1920.
Horthy toimi valtionhoitajana, kunnes nuoliristiläiset kaappasivat vallan 16. lokakuuta 1944 Natsi-Saksan tuella . Unkarin valtionpäämieheksi nousi nuoliristin johtaja Ferenc Szálasi, joka vannoi uskollisuuttaan Pyhän Tapanin kruunulle perinteisin seremonioin Budan linnassa. Szálasin hallitus joutui vetäytymään Puna-armeijan tieltä ensin Länsi-Unkariin ja lopulta Itävallan puolelle 29. maaliskuuta 1945.
Unkarin kuningaskunta julistettiin virallisesti lakkautetuksi 1. helmikuuta 1946.
Lähteet
- Huotari, Juhani & Vehviläinen, Olli (toim.): Unkari: maa, kansa, historia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-252-2.
- Nyyssönen, Heino: Kruunu - Unkarin tuhatvuotinen arvoitus. Jyväskylä: Atena, 2001. ISBN 951-796-259-2.
Viitteet
- ↑ Unkari: maa, kansa, historia s. 352.
- ↑ Nyyssönen s. 172–174.
- ↑ Unkari: maa, kansa, historia s. 195.
- ↑ Unkari: maa, kansa, historia s. 202.
- ↑ Unkari: maa, kansa, historia s. 237.
- ↑ Unkari: maa, kansa, historia s. 234.
- ↑ Unkari: maa, kansa, historia s. 235.
- ↑ Unkari: maa, kansa, historia s. 244.
Aiheesta muualla