Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa
Martinkirkko:n maailmassa on aina ollut jatkuvaa ja jatkuvasti kehittyvää kiinnostusta. Puhummepa sitten historiallisesta henkilöstä, kulttuuriilmiöstä tai tieteellisestä aiheesta, Martinkirkko on jättänyt jälkensä ihmiskuntaan tavalla tai toisella. Sen vaikutus on levinnyt ajan myötä ja vaikuttaa edelleen. Tässä artikkelissa tutkimme tarkasti Martinkirkko:n tärkeyttä ja sitä, miten se on muokannut yhteiskuntaamme, sekä sen vaikutuksia tulevaisuuteen. Alusta alkaen Martinkirkko on synnyttänyt lukemattomia keskusteluja, keskusteluja ja tutkimuksia, joissa on pyritty ymmärtämään sen laajuutta ja merkitystä ihmisten elämässä.
Martinkirkko | |
---|---|
Martinkirkko pohjoisesta |
|
Sijainti | Turku, Martti |
Kirkkokunta | Suomen evankelis-luterilainen kirkko |
Hiippakunta | Turun arkkihiippakunta |
Seurakunta | Martinseurakunta |
Rakentamisvuosi | 1933 |
Suunnittelija | Totti Sora ja Gunnar Wahlroos. |
Materiaali | kivi |
Tyylisuunta | 1920-luvun klassismi funktionalismi |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Martinkirkko on Turussa Martin kaupunginosassa Aurajoen itäpuolella sijaitseva kirkkorakennus. Martinseurakunta perustettiin seurakuntajaossa vuonna 1921, minkä jälkeen sille ryhdyttiin suunnittelemaan uutta kirkkorakennusta. Kirkko vihittiin käyttöön Martti Lutherin syntymän 450-vuotisjuhlana 12. marraskuuta 1933. Kirkko on näin myös nimetty uskonpuhdistaja Martti Lutherin mukaan. Siirtymätyyliä klassismista funktionalismiin edustavan kirkon suunnittelivat yhteistyönä arkkitehdit Totti Sora ja Gunnar Wahlroos. Kirkon tyylille on ominaista sekä ulkona että sisällä toistuva tiukka asiallisuus ja yksinkertaisuus.
Martinkirkon alttarimaalauksessa kuvataan Jeesuksen ristiinnaulitseminen. Al secco -teos toteutettiin kilpailun perusteella, jossa voittajiksi valittiin turkulaistaiteilijat Einari Wehmas ja Karl Ingelius. Teoksen korkeus on 15 metriä ja leveys 9,47 metriä ja se oli pitkään Pohjoismaiden suurin alttarimaalaus. Ensimmäiset urut kirkko sai 1936, aikakellon torniin 1952 ja kirkonkellot saatiin vuonna 1955.
Museovirasto on määritellyt Martinkirkon yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
Evankelis-luterilainen kirkko |
Henrikinkirkko • Hirvensalon kirkko • Kakskerran kirkko • Lutherin kirkko • Maarian kirkko • Martinkirkko • Mikaelinkirkko • Paattisten kirkko • Pallivahan kirkko • Pyhän Katariinan kirkko • Pyhän Ristin kappeli • Turun linnan kirkko • Turun tuomiokirkko • Varissuon kirkko • Ylösnousemuskappeli |
---|---|
Muut kristilliset |
Betel-kirkko • Pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin kirkko • Pyhän Hengen kappeli • Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli • Turun helluntaiseurakunnan rukoushuone • Turun ortodoksinen kirkko |
Muut uskonnolliset rakennukset |
Turun buddhalainen temppeli • Turun moskeija • Turun synagoga • Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon seurakuntakeskus |
Tuhoutuneet |
Beetlehem-kirkko • Betanian kirkko • Immanuel-kappeli • Rouvasväen raamattuseuran rukoushuone |