Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa
Aihe Mecklenburg (suku) on äärimmäisen tärkeä nykyään, sillä se on saanut aikaan suuren vaikutuksen yhteiskunnan eri alueilla. Perustamisestaan lähtien Mecklenburg (suku) on herättänyt kiinnostuksen asiantuntijoissa ja tutkijoissa, jotka ovat omistaneet aikaansa ja vaivaa sen vaikutusten ja seurausten analysointiin. Ajan myötä Mecklenburg (suku) on kehittynyt ja sopeutunut yhteiskunnan uusiin tarpeisiin ja vaatimuksiin, ja siitä on tullut ajankohtainen aihe. Tässä artikkelissa analysoimme Mecklenburg (suku):tä perusteellisesti ja sen vaikutuksia eri alueilla tarjoamalla täydellisen ja päivitetyn yleiskatsauksen tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Mecklenburg on pohjoissaksalainen ruhtinassuku, joka hallitsi alueitaan pitkään jo keskiajalla.
Suku oli alkujaan slaavilaisen vendiheimon obotriittien päällikkösukuna. Suvun eräät jäsenet sopeutuivat saksalaistamiseen ja saksalaisvalloitukseen, kun etenkin Henrik Leijona liitti vendien asuma-alueita kiinteästi saksalaiseen valtapiiriin. Näin he säilyttivät heimopäällikkyytensä, joskaan eivät slaavilaista identiteettiään eivätkä vanhaa kulttuuriaan, ja muuntuivat saksalaisiksi feodaaliherroiksi. Eräs Mecklenburgin suvun jäsen meni naimisiin herttua Henrik Leijonan äpärätyttären kanssa.
Mecklenburgin herttuat ajoivat etenkin 1300-luvulla vaatimuksia Ruotsin kuninkuuteen. Mecklenburgin herttua polveutui kahdesta eri naisesta, joihin ainakin myöhemmät kronikat liittävät ruotsalaisen, kuninkaallisen sukuperän, ja oli näiden pääperillinen.
1300-luvulle tultaessa Sverkerin suku oli ollut jo pitkään sammuneena (vuodesta 1222), ja menettänyt valtaistuimen Eerik XI:lle. Myös Eerik X:n miespuolinen suku oli sammuneena (vuodesta 1250) ja kun (mahdollisesti nuorimman) tyttären Ingeborgin aviomies Birger jaarli syrjäytti hänen muut tyttärensä, tämä kun oli varmistanut kruunun omille pojilleen.
Mecklenburgin herttuat toki myötävaikuttivat esiäitiensä väitetyn kuninkaallisen ruotsalaisen verenperinnön leviämiseen tarustoissa ja käyttivät niitä kuninkuustavoitteidensa perusteluina.
Valtaistuintavoittelusta tuli totta yhden hallituskauden ajaksi: Mecklenburgin Henrik II:n poika herttua Albrekt II (1318–79) meni naimisiin sukulaisnaisensa, Skandinaavisen perijättären Norjan ja Ruotsin Eufemian (1317–1370) kanssa. Heidän poikansa Albrekt III riisti enoltaan Ruotsin kruunun ja nousi valtaistuimelle kuninkaana, Albrekt Mecklenburgilainen (1363–1389).