Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa
Nykymaailmassa N. F. S. Grundtvig on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. N. F. S. Grundtvig on edelleen ajankohtainen aihe, joka kiinnittää miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa, joko sen vaikutuksensa vuoksi ihmisten jokapäiväiseen elämään, historiallisen merkityksensä tai eri kulttuurisiin näkökohtiin. Tämän artikkelin kautta tutkimme perusteellisesti N. F. S. Grundtvig:n monia puolia ja ulottuvuuksia analysoimalla sen merkitystä, kehitystä ja vaikutuksia eri alueilla.
Osa artikkelisarjaa |
Luterilaisuus |
---|
Lutherin sinetti |
Sakramentit ja jumalanpalvelus |
Nikolai Frederik Severin Grundtvig (8. syyskuuta 1783 Udby, Tanska – 2. syyskuuta 1872 Kööpenhamina) oli tanskalainen teologi, kirjailija ja virsirunoilija. Hän oli kansanopistoliikkeen perustaja ja uskonnollinen uudistajanimensä mukaisesti kutsutun grundtvigilaisuuden perustaja.
Grundtvig kuului vanhaan luterilaisen pappissukuun, ja hän suoritti itsekin teologian maisterin tutkinnon. Toisaalta häntä kiinnostivat kansan muinaisuskonnot. Vuosina 1825–1837 hän ei saanut hoitaa pappisvirkaa, koska hänen ajatuksiaan pidettiin poikkeavina.
Grundtvig halusi herättää kansan taisteluhengen, jotta sen keskuuteen syntyisi yhteinen kansallisuushenki. Sen avulla kansasta tulisi elävä ja luova kokonaisuus. Kristillisyys liittyy Grundtvig’n mielestä tähän siten, että ihmisen on voitava elää rikkaasti, jotta hän sen avulla kasvaisi kristityksi.
Kasvatuksen piti Grundtvig’n mielestä pohjautua kansallishenkeen, elävään kristillisyyteen, mielipiteen vapauteen ja harkittuihin näkemyksiin. Hän oli kiinnostunut ennen kaikkea aikuisopiskelun kehittämisestä. Vuonna 1844 perusti kansanopistolaitoksen edistämään tavoitteitaan. Kansanopistoaate saikin voimakasta vastakaikua Tanskassa ja muissa pohjoismaissa.
Grundtvig tunnetaan Tanskassa etenkin virsirunoilijana. Häntä pidetään Hans Adolph Brorsonin ja Thomas Kingon ohella merkittävimpänä tanskalaisena virsirunoilijana. Hän on kirjoittanut noin 1500 virttä ja Tanskan kirkon virsikirjassa, Den Danske Salmebog (2003) on 163 hänen kirjoittamaansa ja 90 muokkaamansa virttä. Suomen ev.-lut. kirkon suomenkielisessä virsikirjassa on viisi, suomenruotsalaisessa virsikirjassa yhdeksän sekä Ruotsin kirkon virsikirjassa kymmenen hänen kirjoittamaansa virttä.
Grundtvig’n muistolle omistettu Grundtvig’n kirkko (Grundtvigs Mindekirke) on rakennettu 1921–1940 Kööpenhaminaan.
Suomen ev.-lut. kirkon suomenkielisessä virsikirjassa
|
|