Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa
Tämänpäiväisessä artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Nestorios, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta. Nestorios, joko henkilökohtaisella, sosiaalisella tai ammatillisella tasolla, vaikuttaa merkittävästi elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme Nestorios:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutuksia, haasteita ja mahdollisia ratkaisuja. Lisäksi tutkimme, miten Nestorios on kehittynyt ajan myötä ja miten se on merkityksellistä nykyään. Kokonaisvaltaisen lähestymistavan avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Nestorios:tä ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme. Liity kanssamme tälle matkalle saadaksesi lisää tietoa Nestorios:stä ja sen merkityksestä nykyisessä todellisuudessamme!
Nestorios (m.kreik. Νεστόριος, lat. Nestorius; 300-luvulla Euphratensis, Syyria — n. 451 Panopolis, Egypti) oli nestoriolaisen kristillisen suuntauksen perustaja. Nestorioksen vanhemmat olivat persialaisia ja hän opiskeli ja vihittiin papiksi Antiokiassa.
Vuonna 428 ollessaan Konstantinopolin patriarkka Nestorios käsitteli joulusaarnassaan Kristuksen äidin nimeä, mistä oli herännyt kiistaa. Joillekin hän oli Theotokos, Jumalansynnyttäjä, toisille "Ihmisensynnyttäjä". Kirkon liturginen perinne oli pitkään käyttänyt edellistä nimitystä.
Nestorioksen mukaan Kristuksessa oli Nikaian konsiilin (325) mukaisesti kaksi persoonaa tai, jumalallinen ja inhimillinen, mutta silti yksi olemus tai luonto (ousia). Kristuksen jumaluus ei kuitenkaan ollut peräisin Mariasta, joten Nestorios ei hyväksynyt Neitsyt Mariasta käytettyä arvonimeä Theotokos, "jumalansynnyttäjä". Maria oli synnyttänyt ainoastaan Kristuksen inhimillisen persoonan, kun taas Kristuksen jumalallisella persoonalla eli Jumalalla ei ollut äitiä. Oikeampi nimitys olisi siksi ollut "Kristuksensynnyttäjä".
Nestorios joutui asiassa ankaraan kiistaan Aleksandrian patriarkka Kyrilloksen kanssa, ja Nestorioksen näkemys tuomittiin harhaopiksi Efesoksen kirkolliskokouksessa 431. Hän joutui lähtemään maanpakoon aluksi Libyaan ja myöhemmin Egyptin Thebaan.