Nykyään Neuvostoliiton lippu on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Vuosien ajan Neuvostoliiton lippu on ollut eri alojen asiantuntijoiden ja tutkijoiden tutkimuksen, analyysin ja pohdinnan kohteena. Sen merkitys on näkynyt lukuisissa tutkimuksissa, konferensseissa ja julkaisuissa, joissa pyritään ymmärtämään sen vaikutusta ja laajuutta eri yhteyksissä. Neuvostoliiton lippu on aihe, joka ylittää rajoja ja tavoittaa eri ikäisiä, sukupuolisia, kulttuureja ja kansallisuuksia edustavat ihmiset luoden rikastuttavaa dialogia, jonka avulla voimme ymmärtää sitä eri näkökulmista. Tässä artikkelissa perehdymme Neuvostoliiton lippu:n maailmaan ja tutkimme sen alkuperää, kehitystä ja seurauksia nyky-yhteiskunnassa. Haastattelujen, analyysien ja todistusten avulla annamme äänen niille, joihin Neuvostoliiton lippu on vaikuttanut, ja perehdymme sen maailmanlaajuisiin vaikutuksiin.
Neuvostoliiton lippu oli Neuvostoliiton tunnus vaakunan, moton ja hymnin ohella. Se otettiin käyttöön joulukuussa 1922 ensimmäisessä Neuvostoliiton neuvostojen kokouksessa.
Lipun vasemmassa yläkulmassa sijaitsee keltainen, perinteinen kommunistien tunnus sirppi ja vasara, joista sirppi kuvaa maatyöläisiä eli talonpoikia, ja vasara tehdastyöläisiä. Tämän symbolin päällä on ontto, punainen keltareunainen tähti, joka on puna-armeijan symboli. Lippu on kauttaaltaan punainen, joka merkitsee vallankumouksellisuutta ja sosialismia.
Neuvostoliiton lippu poistui käytöstä vuonna 1991, kun Neuvostoliitto hajosi. Kaikki Neuvostoliitosta itsenäistyneet valtiot ottivat käyttöön omat lippunsa, jotka eivät pohjaudu neuvostovallan aikaiseen lippuun (poikkeuksena Valko-Venäjän nykyinen lippu). Nykyisin Neuvostoliiton lippu tunnetaan erityisesti sosialismin ja kommunismin tunnuksena. Kiinan kansantasavallan lippu pohjautuu Neuvostoliiton lippuun.