Bojar
Bojar
Bojaren
Boyar
Boyardo
Boyard
Bojár
Boiardo (storia)
Bojaren
Bojarzy
Boiardo
Boier
Bojar
Boyar
Wiki90
Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa
|
|
|
|
Pajarit
Nykymaailmassa Pajarit on aihe, joka on tullut yhä tärkeämmäksi ja kiinnittänyt monien huomion. Pajarit on herättänyt syvää kiinnostusta eri aloilla joko yhteiskuntavaikutuksensa, tieteellisen merkityksensä tai historiallisen merkityksensä vuoksi. Tämä ilmiö on herättänyt laajaa keskustelua ja johtanut lukuisiin tutkimuksiin sen seurausten ymmärtämiseksi paremmin. Kun Pajarit kehittyy edelleen, on erittäin tärkeää analysoida tarkasti sen vaikutus ja tutkia sen mahdollisia seurauksia. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen Pajarit:n roolia nykyään ja käsittelemme sen merkitystä eri yhteyksissä.
Pajarit eli bojaarit (ven. боярин, bojarin, ’ylimys’) olivat Venäjän ylimmän ruhtinaallisen palvelusluokan jäseniä ennen Pietari Suuren aikaa. Pietari Suuri lakkautti pajarien neuvoston eli pajariduuman vuonna 1711. Pajarit toimivat sotureina ja hallitsijan neuvonantajina.
Pajari-nimitystä käytettiin myös muun muassa Unkarin ja Romanian alueella.
Pajarien alkuperä
Venäläiset pajarit on perinteisesti jaettu kolmeen eri kategoriaan:
- rurikilaiset ruhtinaat (muun muassa suvut Šuiski, Vorotonski ja Repnin)
- Liettuan ja Kultaisen Ordan ruhtinaat, joiden väitettiin polveutuvan itse Tšingis-kaanista (muun muassa suvut Belsk ja Mstilavski)
- ikivanha moskovalainen aateli, joka on palvellut suuriruhtinaita 1300-luvulta lähtien (muun muassa suvut Romanov, Godunov ja Šeremetjev)
Lähteet
- ↑ a b Osmo Jussila: Miksi Venäjä on erilainen? s. 56
- ↑ Hakusana Duuma, Pieni tietosanakirja
- ↑ Helmi Betancourt, Venäläinen vapaus s. 2, alaviite, pro gradu, Jyväskylän yliopisto 2012
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pajarit Wikimedia Commonsissa
