Wiki90
Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa
|
|
|
|
Pikapuhemuoto
Tässä artikkelissa tutkimme historiaan lähtemättömän jäljen jättäneen hahmon Pikapuhemuoto kiehtovaa elämää. Saavutustensa ja panoksensa ansiosta Pikapuhemuoto on osoittanut olevansa alansa todellinen edelläkävijä, joka on inspiroinut kokonaisia sukupolvia rohkeudellaan ja päättäväisyydellään. Nöyryydestä lähtien kuuluisuuteensa Pikapuhemuoto on voittanut ylitsepääsemättömältä vaikuttavat esteet menestyäkseen. Ikuisesti kestävän perinnön ansiosta Pikapuhemuoto on edelleen ikoninen hahmo, joka jatkaa elämäämme tavalla, jota emme ehkä ole edes kuvitelleet. Liity kanssamme tälle ajan halki, kun tutkimme Pikapuhemuoto:n elämää ja perintöä.
Pikapuhemuodoiksi kutsutaan eräitä suomen kielen yleisten verbien ja pronominien muotoja, joita on pidetty tyypillisinä etenkin nopeatempoisessa puheessa. Pikapuhemuotoja ovat verbien olla, tulla, mennä ja panna taivutusmuodot, joissa konsonantti on kadonnut, esimerkiksi en oo 'en ole', oisin, 'olisin' tuun, 'tulen', meette 'menette', paa 'pane'. Pronominien pikapuhemuotoja ovat mä 'minä' ja sä 'sinä' ja niiden yksitavuiset taivutusmuodot: mulle 'minulle', sulla 'sinulla' ja niin edelleen.
Lähteet
- ↑ Mielikäinen, Aila: Verbien pikapuhemuotojen morfosyntaksia. Virittäjä, 2009, s. 18−37. Helsinki: Kotikielen seura. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.5.2016.
- ↑ § 716 Minä, sinä, hän, me, te, he Iso suomen kielioppi. Viitattu 19.5.2016.
- ↑ § 100 Persoonapronominien taivutus Iso suomen kielioppi. Viitattu 19.5.2016.