Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa
Tässä artikkelissa käsitellään aihetta Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, joka on viime vuosina noussut ajankohtaiseksi sen vaikutuksesta eri alueilla. Pohjois-Karjalan hyvinvointialue on aihe, joka on herättänyt asiantuntijoiden ja tutkijoiden sekä suuren yleisön kiinnostusta sen tärkeyden ja merkityksen vuoksi tämän päivän yhteiskunnassa. Tämän artikkelin aikana analysoidaan Pohjois-Karjalan hyvinvointialue:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja historiasta sen nykyiseen vaikutukseen. Aiheeseen liittyen tarkastellaan erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä, jotta saadaan kattava ja täydellinen visio aiheesta. Lisäksi tarjotaan pohdiskeluja ja johtopäätöksiä, jotka kutsuvat pohdiskelemaan ja keskusteluun syventääkseen ymmärrystä Pohjois-Karjalan hyvinvointialue:stä ja sen vaikutuksista nykymaailmaan.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue | |
---|---|
Yleistä | |
Väkiluku | 162 907 |
Alue | Pohjois-Karjalan maakunta |
Keskuspaikka | Joensuu |
Kunnat | 13 |
Yhteistyöalue | Itä-Suomen yhteistyöalue |
Hyvinvointialuejohtaja | Kirsi Leivonen |
Pelastuslaitos | Pohjois-Karjalan pelastuslaitos |
Aluevaltuusto | |
Aluevaltuuston koko | 59 |
Puheenjohtaja | Merja Mäkisalo-Ropponen |
Puolueet ja valtuustopaikat | |
Keskusta | 20 |
SDP | 14 |
Kokoomus | 8 |
Perussuomalaiset | 6 |
Vasemmistoliitto | 5 |
Vihreät | 3 |
Kristillisdemokraatit | 2 |
Liike Nyt | 1 |
|
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue on Pohjois-Karjalan maakunnan kattava hyvinvointialue, joka perustettiin osana maakunta- ja soteuudistusta.
Hyvinvointialueen vuosibudjetti (2023) on noin 820 miljoonaa euroa.
Hyvinvointialueeseen kuuluu 13 kuntaa, joista viisi on kaupunkeja.
|
Vuoden 2022 huhtikuussa hyvinvointialueella asui 162 907 asukasta.
Lakisääteinen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueelle 1. tammikuuta 2023 alkaen.
Alueen keskussairaalana toimii Pohjois-Karjalan keskussairaala Joensuussa. Laboratoriopalvelut tuottaa hyvinvointiyhtymä ISLAB.
Pelastustoiminnan osalta hyvinvointialueen kunnat kuuluvat Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen toimialueeseen.
Ensimmäiset aluevaalit järjestettiin 23. tammikuuta 2022, ja aluevaltuustot aloittivat toimintansa maaliskuussa 2022. Vuoden 2021 elokuun väestötietojen perusteella Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuustoon valittiin 59 valtuutettua.
Vaalivuosi | Vas. | SDP | Vihr. | Kesk. | Muut | KD | Kok. | PS | Graafinen esitys, paikat ja äänestysprosentti | Yht. | % | Sukupuolijakauma (M/N) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2022 | 5 | 14 | 3 | 20 | 1 | 2 | 8 | 6 |
| 59 | 44,4 |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta |
|
|