Wiki90
Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa
|
|
|
|
Pyhäjärvi Ul
Pyhäjärvi Ul-ongelmasta keskustellaan nykyään laajasti, koska se vaikuttaa moniin ihmisiin ympäri maailmaa. Löytämisestään lähtien Pyhäjärvi Ul on herättänyt kasvavaa kiinnostusta tiedeyhteisössä ja yhteiskunnassa yleensä. Vuosien varrella on tehty lukuisia tutkimuksia, joiden tarkoituksena on ymmärtää täysin Pyhäjärvi Ul:n vaikutukset ja seuraukset terveyteen, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Tässä artikkelissa tarkastellaan Pyhäjärvi Ul:een liittyviä eri näkökohtia, jotka antavat yleiskatsauksen sen merkityksestä ja vaikutuksista nykyään.
| Pyhäjärvi Ul | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Karkkila |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Lääni | Uudenmaan lääni |
| Maakunta | Uudenmaan maakunta |
| Kuntanumero | 627 |
| Perustettu | 1867 |
| Liitetty | 1969 |
| – liitoskunnat |
Karkkila Pyhäjärvi Ul |
| – syntynyt kunta | Karkkila |
| Pinta-ala |
km² (1.1.1968) |
| – maa | 221,7 km² |
| Väkiluku |
2 938 (31.12.1968) |
| – väestötiheys | 15,38 as./km² |
Pyhäjärvi Ul oli Uudellamaalla sijainnut Suomen kunta. Nykyisin alue on osa Karkkilan kaupunkia. Kunnan nimen lopussa ollut tunnus Ul tarkoittaa Uudenmaan lääniä, sillä Suomessa oli ennen myös kaksi muuta Pyhäjärvi-nimistä kuntaa: Pyhäjärvi Ol Oulun läänissä sekä Pyhäjärvi Vpl Viipurin läänissä.
Pyhäjärven naapurikuntia olivat Karkkila, Vihti, Loppi, Tammela ja Pusula.
Historia
Pyhäjärven alue kuului 1300-luvulla Janakkalan ja Lohjan seurakuntien raja-alueeseen. Vuonna 1507 Pyhäjärven alue tuli kuulumaan Lohjan seurakunnasta erotettuun Vihdin seurakuntaan.
Pyhäjärvestä tuli Vihdin seurakunnan kappeliseurakunta vuonna 1654. Paikkakunta tunnettiin alkujaan Pahajärvenä. Nimi vakiintui Pyhäjärveksi 1600-luvun lopulla tai 1700-luvulla.
Pyhäjärvestä päätettiin muodostaa itsenäinen seurakunta keisarillisen senaatin päätöksellä vuonna 1861, mutta ero toteutui vasta 1869. Vuoden 1865 kunnallisasetuksen perusteella Pyhäjärvi aloitti toimintansa kuntana vuonna 1868.
Pyhäjärven keskustasta muodostettiin Karkkilan kauppala vuonna 1932. Pyhäjärven kunta liitettiin Karkkilan kauppalaan vuonna 1969. Kunta ja kauppala olivat tähän asti kuuluneet Pyhäjärven seurakuntaan, jonka nimi vaihtui kuntaliitoksen yhteydessä Karkkilan seurakunnaksi. Kauppalasta tuli kaupunki vuonna 1977.
Tunnettuja pyhäjärveläisiä
- Lauri Aho, Helsingin kaupunginjohtaja
- Wilhelm Jägerroos, kauppaneuvos
- Jorma "Joppe" Karhunen, taistelulentäjä
- Kaj Kunnas, urheiluselostaja
- Valto Olenius, seiväshyppääjä
- Kalevi Olin, kansanedustaja
- Rainer Virtanen, kansanedustaja
- Viljo Virtanen, kansanedustaja, ministeri, kaupunginjohtaja ja maaherra
Kylät
Vaskijärvi, Ahmoo, Tuorila, Karkkila, Vattola, Haavisto, Vuotinainen, Järvenpää, Siikala ja Nyhkälä.
Vuoden 1960 taajamarajauksen mukaan Uudenmaan läänin Pyhäjärven taajamat olivat Ahmo (488 asukasta) ja Tuorila (395 asukasta). Kumpikin taajama sijaitsi osittain Karkkilan puolella, ja vastaavasti osa Karkkilan Nahkion ja Vattolan taajamista ulottui Pyhäjärven puolelle.
Lähteet
- ↑ a b c d e Tommi Kuutsa: Lukuja Karkkilan historiasta Karkkilan kaupunki. Arkistoitu 27.8.2002. Viitattu 23.1.2008.
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1968 (PDF) (sivu 12) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 26.4.2016.
- ↑ Väestönmuutokset 1968 (PDF) (sivu 13) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria. Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ Suomi Finland yleiskartta 1:400 000, s. 32–33. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1950.
- ↑ a b c d Seurakunnan historia lyhyesti Karkkilan seurakunta. Arkistoitu 26.8.2007. Viitattu 23.1.2008.
- ↑ Yleinen väestölaskenta 1960: Taajamat ja niiden rajat, ym.. Suomen virallinen tilasto VI C:103. Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, 1965. Julkaisun verkkoversio (PDF).
Kirjallisuutta
- Aalto, Seppo & Rentola, Kimmo: Karkkilan eli Högforsin ja Pyhäjärven, entisen Pahajärven ihmisten historia. Karkkilan kaupunki, 1992. ISBN 951-96541-0-0.
| ||||||||||
