Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa
Nykyään Ruisrääkkä on ajankohtainen aihe ja kiinnostaa monia ihmisiä ympäri maailmaa. Teknologian ja globalisaation myötä Ruisrääkkä:stä on tullut erilaisten mielipiteiden ja näkökulmien kohtauspaikka. Tässä artikkelissa tutkimme Ruisrääkkä:n eri puolia sen vaikutuksista yhteiskuntaan sen ympärillä oleviin nykyisiin trendeihin. Sukellamme syvälliseen analyysiin, jonka avulla voimme ymmärtää paremmin Ruisrääkkä:n merkitystä nykymaailmassa ja sen kehittymistä ajan myötä. Toivomme tämän artikkelin avulla tarjoavamme kattavan kuvan Ruisrääkkä:stä ja sen merkityksestä nykyään.
Ruisrääkkä | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Kurkilinnut Gruiformes |
Heimo: | Rantakanat Rallidae |
Suku: | Rääkät Crex |
Laji: | crex |
Kaksiosainen nimi | |
Crex crex |
|
Ruisrääkän levinneisyys, pesimisalue keltaisella ja talvehtimisalue sinisellä |
|
Katso myös | |
Ruisrääkkä (Crex crex) on maalaismaisemassa elävä rantakanalaji, joka taantui voimakkaasti 1900-luvulla.
Ruisrääkkä on kooltaan 20–30 senttimetriä pitkä. Sen höyhenpuku on väritykseltään harmaankellanruskea. Sillä on siniharmaa silmäkulmanjuova ja harmaat rinnansivut, naaraalla harmaa sävy on koirasta heikompi. Selkäpuolelta ruisrääkkä on voimakkaasti tummatäpläinen. Siivissä on punaruskeat laikut.
Ruisrääkän soidinääni on kaksiosainen, sekunnin välein toistuva rääk-rääk, joka voi jatkua useita tunteja. Muuten lintu on hiljainen.
Vanhin suomalainen rengastettu ruisrääkkä on ollut vähintään 3 vuotta 3 kuukautta 24 päivää vanha.
Ruisrääkkä pesii Euroopassa 45. leveysasteen pohjoispuolella napapiirille asti sekä Länsi-Aasiassa. Se on muuttolintu, joka talvehtii Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Pääesiintymisalueita ovat Venäjä, Baltian maat ja Valko-Venäjä. Suomessa koko Etelä-Suomessa, laulavien lintujen parimäärät vaihtelevat vuosittain ja alueittain. Euroopan pesimäkannaksi on arvioitu hieman vajaa 100 000 paria. Suomessa arvioidaan pesivän noin 7 000–12 000 paria. Laji on viime vuosikymmeninä runsastunut.
Ruisrääkkä elää pelloilla ja laidunmailla, sekä kuivahkoilla ahoilla ja niityillä. Sitä tavataan myös rantaniityillä ja jopa ruovikoiden reunavyöhykkeillä.
Ruisrääkkänaaras munii 7–13 harmaa- ja vaalenruskeatäpläistä munaa, joita se hautoo 16–19 vuorokautta. Naaras hoitaa poikaset yksin.
Ruisrääkkä syö lähinnä hyönteisiä. Myös nilviäisiä, matoja, pieniä sammakoita, pikkunisäkkäitä ja vihreitä lehtiä. Ruisrääkän herkkua ovat myös perhosen toukat.