Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa
Tässä artikkelissa käsittelemme Säkylä:n aihetta eri näkökulmista, jotta voimme syventää sen merkitystä ja merkitystä nykyään. Säkylä on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri alueilla, sillä sen vaikutus ulottuu useille yhteiskunnan alueille. Tässä artikkelissa analysoimme Säkylä:n eri puolia ja tutkimme sen vaikutusta jokapäiväiseen elämään, sen kehitystä ajan myötä ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia. Lisäksi tutkimme alan asiantuntijoiden mielipiteitä ja pohdintoja sekä Säkylä:n vaikutuksen elämässään läheltä kokeneiden ihmisten kokemuksia. Lyhyesti sanottuna tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota syvä ja täydellinen näkemys Säkylä:stä, jotta voidaan rikastaa tietoa ja ymmärrystä tästä jännittävästä aiheesta.
Säkylä | |
---|---|
sijainti |
|
Säkylän keskustaa heinäkuussa 2010. |
|
Sijainti | |
Maakunta | Satakunnan maakunta |
Seutukunta | Rauman seutukunta |
Kuntanumero | 783 |
Hallinnollinen keskus | Säkylän kirkonkylä |
Perustettu | 1869 |
Kuntaliitokset | Köyliö (2016) |
Kokonaispinta-ala |
527,81 km² 212:nneksi suurin 2022 |
– maa | 406,85 km² |
– sisävesi | 120,96 km² |
Väkiluku |
6 377 146:nneksi suurin 31.12.2023 |
– väestötiheys | 15,67 as./km² (31.12.2023) |
Ikäjakauma | 2020 |
– 0–14-v. | 12,9 % |
– 15–64-v. | 55,3 % |
– yli 64-v. | 31,8 % |
Äidinkieli | 2023 |
– suomenkielisiä | 94,9 % |
– ruotsinkielisiä | 0,3 % |
– muut | 4,8 % |
Kunnallisvero |
8,90 % 136:nneksi suurin 2024 |
Työttömyysaste | 5,2 % (2018) |
Kunnanjohtaja | Teijo Mäenpää |
Kunnanvaltuusto | 27 paikkaa |
2021–2025 • Kesk. • SDP • Kok. • PS • Vas. |
9 6 6 5 1 |
www.sakyla.fi |
Säkylä on Suomen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Kunnassa asuu 6 377 ihmistä, ja sen pinta-ala on 527,81 km2, josta 120,96 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 15,67 asukasta/km2.
Säkylä sijaitsee Säkylän Pyhäjärven rannalla. Järven pinta-alasta kaksi kolmannesta kuuluu Säkylän kuntaan. Säkylän Pyhäjärvi on sekä Satakunnan että Varsinais-Suomen maakuntajärvi. Kunnan maisemaa leimaa myös luode-kaakko-suuntainen laaja Säkylänharju, joka jatkuu Virttaankankaana Loimaan puolelle. Harjualueen korkein kohta on Porsaanharju, joka yltää 150 metrin korkeudelle merenpinnasta. Kunnan pinta-alasta yli 40 % on Natura-alueita.
Pienempiin vesistöihin Säkylässä kuuluu Pyhäjärveen kunnan eteläosassa laskeva Pyhäjoki. Pyhäjärven valuma-alue on järven kokoon nähden pieni, vain neljä kertaa sen pinta-alan kokoinen. Vuoden 2016 alusta kunnan alueeseen kuuluu myös Köyliönjärvi ja osa sen laskujoen Köyliönjoen yläjuoksua. Muita järviä ei Säkylän alueella ole. Säkylän itäisin osa Säkylänharjun koillispuolella kuuluu Loimijokeen laskevan Matkusjoen vesialueeseen. Köyliön itäosan soilta alkaa Sonnilanjoki, joka laskee Kokemäenjokeen Kokemäellä.
Säkylän naapurikunnat vuonna 2016 olivat Eura, Huittinen, Kokemäki, Loimaa, Oripää ja Pöytyä. Aikaisempia naapurikuntia ovat olleet Alastaro, Honkilahti, Vampula ja Yläne. Vuoden 2016 alusta Köyliön kunta liittyi osaksi Säkylää.
Säkylän keskustaajama muodostuu Pyhäjärven koillisrannalla harjun rinteellä sijaitsevista, yhteen kasvaneista Ison-Säkylän ja Vähän-Säkylän kylistä, joista ensin mainitussa sijaitsee kirkko. Muut suurehkot asutuskeskittymät ovat sokeritehtaan ympärillä oleva Iso-Vimma muutamia kilometrejä keskustaajamasta Euraan päin ja Pyhäjoki saman verran Yläneelle päin. Säkylän itäosassa, runsaan 20 kilometrin päässä keskustaajamasta, sijaitsee Harjunkylä täysin erillään muusta asutuksesta. Entisen Köyliön kunnan suurimmat taajamat ovat vanha kuntakeskus Kepola Köyliönjärven länsipuolella ja Kankaanpää järven kaakkoispäässä.
Kunnan suurin työllistäjä on Porin prikaati. Merkittävin teollisuuden ala on elintarviketeollisuus, jonka suurimmat työnantajat Säkylässä ovat Apetit Oyj, Kivikylä ja HKScan Oyj. Tärkeänä syynä elintarviketeollisuuden sijoittumiselle Säkylään ovat olleet alueen runsaat pohjavesivarat. Monet alueen maatilat ovat erikoistuneet perunan, vihannesten ja sokerijuurikkaan viljelyyn sekä siipikarjan kasvatukseen.
Säkylän tärkein liikenneväylä on Eurasta Turkuun vievä seututie 204. Köyliön kuntaliitoksen jälkeen Säkylän muihin tärkeisiin liikenneväyliin on kuulunut Rauman ja Kouvolan välinen valtatie 12. Kunnan itäisin kärki ulottuu Huittisten ja Auran välisen kantatie 41:n yli. Liikenne- ja viestintäviraston teettämien tilastojen mukaan Säkylässä oli helmikuussa 2020 väkilukuun suhteutettuna kaikista Manner-Suomen paikkakunnista toiseksi eniten henkilöautoja, 651 autoa tuhatta asukasta kohden.
Rautakautisista hautalöydöistä päätellen Säkylän asutus on hyvin vanhaa ja peräisin todennäköisesti Euran tai Köyliön suunnasta. Kaikki Säkylän henkikirjakylät lienevät syntyneet jo 1200-luvulla. Säkylän nimi mainittiin ensimmäisen kerran eräässä rajankäyntipöytäkirjassa vuodelta 1335, ja vuodelta 1392 on säilynyt asiakirja Säkylässä pidetyistä pitäjänkäräjistä. Varsinaissuomalaiset pyhiinvaeltajat kulkivat keskiajalla Säkylän kautta piispa Henrikin surmapaikalle Köyliöön, ja sotajoukot käyttivät Säkylänharjua pitkin kulkenutta historiallista Huovintietä matkoillaan Turun ja Kokemäenkartanon välillä.
Säkylän kunta on perustettu vuonna 1869. Säkylässä tiedetään olleen oma kirkko ainakin jo vuonna 1455, ja myös Vampulan ja Alastaron pitäjien asukkaiden kerrotaan käyneen Säkylän kirkossa. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Ison-Säkylän kylässä oli 19 taloa, Vähän-Säkylän kylässä 11 sekä Korven ja Pyhäjoen kylissä yhteensä 16 taloa. Säkylä oli alkujaan Euran kappeliseurakunta ja se itsenäistyi omaksi seurakunnakseen vuonna 1639. Säkylän nykyinen, Antti Piimäsen johdolla rakennettu puukirkko valmistui vuonna 1777. Ensimmäinen kirkko oli tuhoutunut kolme vuotta aiemmin salaman sytyttämässä tulipalossa.
Säkylään asutettiin jatkosodan jälkeen Räisälän siirtoväkeä.
Porin prikaatin ensimmäiset joukot sijoittuivat Huovinrinteen varuskuntaan vuonna 1963, ja kokonaisuudessaan varuskunnan rakennukset valmistuivat vuonna 1967. Huomattava osa Suomen puolustusvoimien vaatehuollosta keskitettiin Huovinrinteellä toimivaan vaatetuskorjaamoon.
Säkylä ja Köyliö hyväksyivät kuntaliitoksen 20. huhtikuuta 2015. Kunnat yhdistyivät vuoden 2016 alussa.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2016 tilanteen mukainen.
Vuoden 2017 lopussa Säkylässä oli 6 903 asukasta, joista 4 943 asui taajamissa, 1 866 haja-asutusalueilla ja 94:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Säkylän taajama-aste on 72,6 %. Säkylän taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
---|---|---|
1 | Säkylän kirkonkylä | 2 991 |
2 | Kepola-Pajula | 757 |
3 | Kankaanpää | 552 |
4 | Iso-Vimma | 509 |
5 | Euran kirkonkylä (Euran keskustaajama)* | 134 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Euran keskustaajama ulottuu pääosin Euran kunnan alueelle.
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Säkylässä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Säkylän alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Säkylän kunnan nykyisellä alueella.
Maarekisterikyliä ovat Iso-Säkylä, Korpi, Löytäne, Pyhäjoki, Vähä-Säkylä. Muita alueita ovat Huovinrinne, Iso-Vimma, Karhusuo, Moisio, Sydänmaa, Uusikylä, Köörnummi.
Vuonna 2016 liitetyn Köyliön myötä Säkylä sai 18 kylää lisää. Köyliön kylät ovat Ehtamo, Huhdinkylä, Järvenpää, Kankaanpää, Karhia, Kepola, Korvenkylä, Lähteenkylä, Pajula, Puolimatka, Tuiskula, Tuohiniemi, Uusimaa, Vellinkylä, Vinnari, Voitoinen, Vuorenmaa, Yttilä.
Säkylän pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla siiasta tehty kalakeitto.
|