Bezostní
Sildefisk
Heringsartige
Clupeiformes
Clupeiformes
Clupeiformes
Heringalakúak
Clupeiformes
Haringachtigen
Śledziokształtne
Clupeiformes
Sillartade fiskar
Clupeiformes
Wiki90
Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa
|
|
|
|
Sillikalat
Nykymaailmassa Sillikalat on kasvava kiinnostuksen aihe useilla alueilla ja sektoreilla. Teknologian ja globalisaation myötä Sillikalat:stä on tullut keskustelun ja analyysin lähentymispiste. Sen vaikutus ulottuu eri aloille taloudesta ja politiikasta yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme Sillikalat:n aihetta perusteellisesti ja analysoimme sen vaikutuksia ja vaikutuksia eri yhteyksissä. Sillikalat on syntyessään tähän päivään asti osoittautunut ratkaisevaksi tekijäksi päätöksenteossa ja muovattaessa maailmaa, jossa elämme.
| Sillikalat | |
|---|---|
 Täpläsilli (Alosa fallax) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: |
Sillikalat Clupeiformes Goodrich, 1909 |
| Katso myös | |
Sillikalat (Clupeiformes) on viuhkaeväisten kalojen lahko, jossa on yli neljäsataa lajia, jotka jaetaan 84 sukuun ja 11 heimoon.
Joukossa on sekä meri-, murto- että makeanveden lajeja, eniten merilajeja. Useimmat syövät planktonia.
Sillikaloihin kuuluu merkittäviä ruokakaloja, kuten silli, silakka, sardelli ja kilohaili.
Alalahkot ja heimot
|
|
Lähteet
- ↑ a b Order Summary for Clupeiformes (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
- ↑ Wang Q et al. (2022) Molecular phylogenetics of the Clupeiformes based on exon-capture data and a new classification of the order. Molecular Phylogenetics and Evolution, 2022, 107590, doi: 10.1016/j.ympev.2022.107590