Siltasaari
Siltasaari
Broholmen
Wiki90
Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa
|
|
|
|
Siltasaari
Tämän päivän artikkelissa aiomme analysoida Siltasaari:tä eri näkökulmista ymmärtääksemme sen tärkeyden ja merkityksen eri yhteyksissä. Siltasaari on aihe, joka herättää laajaa keskustelua ja herättää suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Kautta historian Siltasaari:llä on ollut keskeinen rooli ihmiskunnan kehityksessä ja sitä on tutkittu eri tieteenaloilla. Tämän artikkelin kautta tutkimme Siltasaari:n eri puolia ja tutkimme sen sosiaalisia, taloudellisia, kulttuurisia ja henkilökohtaisia vaikutuksia. Lisäksi tutkimme, kuinka Siltasaari on kehittynyt ajan myötä ja miten se vaikuttaa elämäämme nykyään. Epäilemättä Siltasaari on aihe, joka ansaitsee analysoinnin huolellisesti ymmärtääkseen sen todellisen laajuuden ja merkityksen.
| Siltasaari | |
|---|---|
| Broholmen | |
 Siltasaarenkatu ja Arenan talo |
|
 Kaupungin kartta, jossa Siltasaari korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Keskinen suurpiiri |
| Kaupunginosa nro | 11.1 |
| Pinta-ala | 0,23 km² |
| Väkiluku | 2 533 (2019) |
| Väestötiheys | 11 013 as./km² |
| Osa-alueet | osa Kallion kaupunginosaa |
| Postinumero(t) | 00500, 00530 |
| Lähialueet | Kluuvi, Kruununhaka, Linjat, Vilhonvuori |
.jpg)
Siltasaari (ruots. Broholmen) on Kallion kaupunginosaan kuuluva osa-alue Helsingin kantakaupungissa. Se sijaitsee Pitkänsillan pohjoispuolella, ja käytännössä osa-alue kattaa Hakaniementorin lähiseudut. Alueesta puhutaan usein Hakaniemenä, mutta Hakaniemi ei ole virallinen osa-alue.
Lännessä ja etelässä Siltasaaren osa-alue rajoittuu mereen (Eläintarhanlahti-Kaisaniemenlahti-Siltavuorensalmi). Pohjoisrajan muodostavat Porthaninrinne, Toinen linja, Hämeentie ja Näkinkuja. Idässä raja kulkee Sörnäisten rantatiellä, jonka toisella puolen sijaitsee Merihaka. Naapurikaupunginosia ovat Pitkänsillan lounaispuolella Kluuvi ja Siltavuorensalmen eteläpuolella Kruununhaka. Siltasaaren pohjoispuolella on toinen Kallion kaupunginosan osa-alue, Linjat. Koillis- ja itäpuolella sijaitsee Vilhonvuori, johon myös Merihaka kuuluu.
Siltasaaressa oli vuonna 2019 asukkaita hieman yli 2 500, ja työpaikkoja oli vuonna 2012 hieman alle 5 000.
Historia
- Katso myös: Hakaniemen historia
Aikoinaan Siltasaari oli saari, jonka kautta Helsingistä pohjoiseen johtanut vanha tie kulki. Se sijaitsi kahden sillan välissä, joista Pitkäsilta johti kaupunkiin ja Pikkusilta pohjoispuoliselle manterelle, Hämeentielle. 1890-luvulla kuitenkin saaren pohjoispuolinen salmi täytettiin, ja paikalla on nyt Hakaniemen tori. Nykyiseen Siltasaaren osa-alueeseen kuuluu kuitenkin entisen saaren lisäksi myös sen pohjoispuolista mannerta, muun muassa alkuperäinen Hakaniemi.
Kadunnimi Säästöpankinranta viittaa alueella 1800-luvun alkupuolella sijainneeseen Sparbanken-nimellä tunnettuun ravintolaan. Nimi syntyi alkujaan kyseisessä ravintolassa ahkerasti aikaansa viettäneiden ja rahojaan kuluttaneiden ylioppilaiden keskuudessa. Säästöpankinranta on ollut virallinen kadunnimi vuodesta 1893 lähtien; kadun suomenkielinen nimi oli vuoteen 1928 saakka Säästöpankinrantakatu.
Rakennuksia
Siltasaaressa sijaitsevat muun muassa:
- 1890-luvulla perustettu Hakaniementori ja vuonna 1914 valmistunut Hakaniemen kauppahalli
- Helsingin työväentalo (1908), nykyisin Helsingin työväenyhdistyksen ylläpitämä kokoushotelli Paasitorni
- Arenan talo (1929)
- John Stenbergin ranta 2 (1938), Wärtsilän pääkonttori vuoteen 2018 asti
- Metallitalo (1965), jossa toimii SAK:n johto; myös useiden suurimpien SAK:laisten ammattiliittojen päätoimistot ovat Siltasaaressa
- Ympyrätalo (1968)
- Saariniemenkatu 6 (1979), SDP:n entinen puoluetoimisto, paikalla oli aiemmin Mika Waltarin kotitalo
- Hakaniemen metroasema (1982)
- Hotelli Hilton Strand (entinen Strand Intercontinental, John Stenbergin ranta 4, 1988)
- Hakaniemen Sokos, entinen Maxi ja sitä aiemmin Elannon tavaratalo
- Moskovan kaupungin Helsingille vuonna 1990 lahjoittama Maailman rauha -veistos (Hakaniemenranta)
- Aiemmin sijainneita
- aiemmin Siltasaaressa sijaitsivat myös Suomen Työväen Säästöpankin pääkonttori ja Suomen Sosialidemokraatti/Demokraatti -lehden toimitus, joka siirtyi sieltä pois vuonna 1976
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Helsinki alueittain 2014 2015. Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 9.5.2015.
- ↑ Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2019/2020 ja väestönmuutokset vuonna 2019 (s. 64) hel.fi. 2020. Helsingin kaupunki. Viitattu 28.8.2021.
- ↑ Aluejaot: Osa-alueet Helsingin karttapalvelu. Viitattu 28.8.2021.
- ↑ Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 138. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970.
- ↑ John Stenbergin ranta 2 toimitilat.varma.fi. Viitattu 28.8.2021.
- ↑ Wärtsilä's headquarters moving to Salmisaari in Helsinki Wärtsilä. 27.9.2017. Viitattu 28.8.2021. (englanniksi)
- ↑ Hakaniementori | Kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys (s. 86) hel.fi. 2021. Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 7.9.2021.
Kirjallisuutta
- Mauri Virtanen (toim.): Siltasaari – ennen ja nyt. Siltasaariseura, 1993. ISBN 952-90-5088-7.
Aiheesta muualla
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
