Wiki90
Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa
|
|
|
|
Suomen puhekieli
Maailma on täynnä Suomen puhekieli:ta historiallisista henkilöistä ajankohtaisiin yhteiskuntaamme vaikuttaviin kysymyksiin. On tärkeää ymmärtää Suomen puhekieli:n merkitys ja vaikutus elämäämme, koska sen vaikutus voi olla merkittävä eri näkökulmista. Tässä artikkelissa tutkimme Suomen puhekieli:n roolia ja sitä, miten se on muokannut maailmaa, jossa elämme. Hänen panoksestaan historiassa ja hänen merkityksellisyytensä nykymaailmassa, Suomen puhekieli on jättänyt lähtemättömän jäljen, joka ansaitsee analysoinnin ja ymmärtämisen kokonaisuudessaan.
Suomen puhekieli on suomen kielen muoto, jota käytetään puheessa tai puheenomaisessa ilmaisussa esimerkiksi pikaviestin- tai verkkokeskustelussa. Suomen puhekielessä on paljon variaatiota, mutta on myös sellaisia puhekielen piirteitä, jotka ovat yhteisiä eri-ikäisille suomenpuhujille ja tuttuja kaikkialla Suomessa. Tällaisia piirteitä ovat muiden muassa:
- verbin passiivimuodon käyttäminen me-pronominin kanssa (vertaa puhekielen me mennään, kirjakielellä me menemme)
- pronominien se ja ne käyttö persoonapronomien hän ja he sijasta
- verbin kolmannen persoonan yksikkömuodon käyttö ne-pronominin kanssa (puhekielessä ne lähtee, kirjakielessä he lähtevät
- i:n puuttuminen joidenkin sanojen lopusta (yks, putos) tai sanojen keskeltä sellaisissa sanoissa, joissa kirjakielessä on i-loppuinen diftongi (puhekielessä keltanen, millanen, kirjakielessä puolestaan keltainen, millainen)
Lisäksi on joukko muita puhekielen piirteitä, jotka ovat tuttuja kaikkialla Suomessa, mutta joita kaikki eivät kuitenkaan käytä omassa puheessaan.
Lähteet
- ↑ Ääniä ilmassa, merkkejä paperilla – puhutun ja kirjoitetun kielen suhteesta - Kielikello www.kielikello.fi. Viitattu 12.1.2022.
- ↑ Tekstiviestikeskustelu – kaaosta vai järjestystä? - Kielikello www.kielikello.fi. Viitattu 12.1.2022.
- ↑ a b Harri Mantila: Murre ja identiteetti. Virittäjä, 3.1.2004, nro 108, s. 322–322. ISSN 2242-8828. Artikkelin verkkoversio. fi