Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa
Nykymaailmassa Syvänniemi:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Olipa kyseessä uusi teknologinen edistysaskel, tieteellinen löytö tai historiallinen tapahtuma, Syvänniemi on kiinnittänyt monien huomion ja synnyttänyt kiivasta keskustelua eri aloilla. Alan asiantuntijoista tavallisiin aiheesta kiinnostuneisiin ihmisiin Syvänniemi-keskustelu on tullut viime aikoina yhä tärkeämmäksi. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Syvänniemi:n eri puolia ja sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan.
Syvänniemi on kylä Kuopion Karttulassa Kuttajärven itärannalla, noin 30 kilometriä länsilounaaseen Kuopion keskustasta. Kylässä asuu 650 ihmistä noin 125 taloudessa. Joukossa on monia lapsiperheitä. Tilastokeskuksen taajama-määritelmän mukaisesen Syvänniemen taajaman pinta-ala oli 1,28 neliökilometriä ja siellä asui vuoden 2016 lopussa yhteensä 229 ihmistä. Koko Karttulassa (aiemman kunnan alueella) asuu noin 3 500 henkeä.
Syvänniemi valittiin vuoden kyläksi vuonna 2004.
Kylällä sijaitsevat muun muassa päiväkoti, Kemppaanmäen koulu, kauppa (M-Market Keihäskoski), maaseutuhotelli sekä Syvänniemen kirkko (arkkitehti J. V. Strömberg, 1925) ja Syvänniemen ortodoksisen rukoushuone (Ylienkeli Mikaelin rukoushuone, vuodelta 1949). Kesällä 2019 kylällä avattiin aiempaan omakotitaloon sijoittuva, burmalais-suomalaisen yhteisön buddhalainen Ratanasukhan luostari.
Syvänniemi tunnetaan muun muassa Herman Saastamoisen toiminnan johdosta. Vuonna 1862 Syvänniemelle perustettiin kauppahuone Rosenius & Sesemanin omistama höyrysaha jonka omistajiksi tuilvat vuonna 1885 tapahtuneen konkurssin jälkeen kuopiolaiset liikemiehet Hallman, Möller ja Saastamoinen. Saha muutettiin 1890-luvulla lankarullatehtaaksi joka työllisti parhaimmillaan lähes 300 työntekijää. Lankarullatehdas toimi aina 1930-luvun alun pulavuosiin saakka jolloin se lopetettiin. Talvisodan aikaan entisen rullatehtaan tiloja käytettiin vankileirinä ja jatkosodan aikana tehtaan tiloissa toimi sotamateriaalin korjauspaja. Syvänniemellä toimi lisäksi järvimalmia käyttänyt Sourun ruukki vuosina 1868–1908 jolloin se lakkautettiin kannattamattomana. Saastamoinen omisti Syvänniemellä myös suuren maatilan.