Tšuvassien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Tšuvassien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta:n aiheeseen ja tutkia sen monia puolia. Tšuvassien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla tieteestä populaarikulttuuriin. Kautta historian Tšuvassien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta on ollut keskustelun, tutkimuksen ja pohdinnan kohteena, ja se on edelleen ajankohtainen. Tutustumme Tšuvassien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta:n eri näkökulmiin ja käsittelemme sen merkitystä, vaikutuksia ja vaikutuksia yhteiskuntaan. Tämän artikkelin avulla pyrimme tarjoamaan kattavan ja päivitetyn näkemyksen Tšuvassien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta:stä, jonka tavoitteena on rikastuttaa tietoa ja edistää pohdintaa tästä kiehtovasta aiheesta.
Tšuvassien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta (Tšuvassien ASNT tai Tšuvassian ASNT) oli Neuvostoliitolle kuulunut autonominen neuvostotasavalta Venäjän SFNT:ssä. Se käsitti nykyisen Tšuvassian alueen.
Tšuvassien autonominen piirikunta perustettiin 14. heinäkuuta1920 ja siitä tuli Tšuvassian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 21. huhtikuuta1925. Vuonna 1990 Tšuvassian ASNT antoi suvenerisuusjulistuksen ja muutti nimensä Tšuvassian neuvostotasavallaksi. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen se allekirjoitti Venäjän federaation perustuslain 1992 ja jäi näin suveneriksi tasavallaksi Venäjän yhteyteen. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen nationalismi ja kansallistunne on lisääntynyt tšuvassien keskuudessa.
Vuonna 1933 Tšuvassien ASNT:n pinta-ala oli 17 920 km². Samana vuonna tasavallan asukasluku oli 960 500, joista oli tšuvasseja 74,6 prosenttia, venäläisiä 20 prosenttia ja mordvalaisia kaksi prosenttia.
Lähteet
↑Iso tietosanakirja 14, s. 69. Helsinki: Otava, 1938.