Tässä artikkelissa aiomme tutkia Tanskan jalkapallomaajoukkue:tä, aihetta, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion. Ymmärtääksemme paremmin, mitä Tanskan jalkapallomaajoukkue on, tarkastelemme sen vaikutusta eri yhteyksissä ja sitä, miten se on kehittynyt ajan myötä. Lisäksi tarkastelemme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä Tanskan jalkapallomaajoukkue:stä, tavoitteenamme tarjota kattava näkemys tästä aiheesta. Toivomme tämän artikkelin aikana tarjoavamme asiaankuuluvaa tietoa ja pohdintoja, jotka auttavat lukijoita laajentamaan ymmärrystään Tanskan jalkapallomaajoukkue:stä.
Tanska
Lempinimi
De Rød-Hvide (Puna-valkoiset) Danish Dynamite (Tanskalainen dynamiitti)
Tanskan jalkapallomaajoukkue (tansk.Danmarks fodboldlandshold) edustaa Tanskaa jalkapallon miesten kansainvälisissä maajoukkuekilpailuissa. Maajoukkuetta hallinnoi Tanskan jalkapalloliitto.
Tanska on ollut miesten jalkapallon kansainvälisellä huipulla 1980-luvun puolivälistä lähtien, parhaimpana saavutuksena Euroopan mestaruus 1992 Ruotsin kisoista. EM-kisoissa Tanska on pelannut yhdeksän kertaa. MM-kisoissa Tanska on pelannut viidesti, ja edennyt parhaimmillaan puolivälieriin.
Seuraavan kerran Tanskan joukkue selviytyi kansainväliseen arvoturnaukseen 1984 EM-kisoihin, missä se eteni välieriin saakka, kunnes hävisi Espanjalle rangaistuspotkukilpailussa. Noihin aikoihin valmentajana toimi Sepp Piontek. 1980-luvulla alkoivat ilmetä myös Tanskan maajoukkueen kansainvälisestikin tunnetut kannattajat, iloiset roligaanit, jotka kannattavat joukkuettaan riemukkaasti, mutta hyväntahtoisesti ja tarjoavat näin vastakohdan huliganismille. 1984 EM-kisoissa kannattajat palkittiin FIFA:n reilun pelin palkinnolla.
Ensimmäistä kertaa Tanska pelasi MM-kisoissa 1986 Meksikossa, missä se esitti alkulohkossa hyviä otteita ja voitti muun muassa Uruguayn maalein 6–1. Jatkokierroksella se kuitenkin putosi hävittyään Espanjalle 5–1 Emilio Butragueñon tehtyä ottelussa neljä maalia. Tanska selviytyi myös 1988 EM-kisoihin, missä se kuitenkin hävisi alkulohkonsa kaikki ottelut. Epäonnistuneiden 1990 MM-kisojen karsintojen jälkeen valmentajaksi nousi Piontekin vanha apulainen Richard Møller Nielsen.
Euroopan mestaruus (1992)
1992 EM-kisoihin Tanska ei alun perin edes selviytynyt sijoituttuaan karsintalohkossa toiseksi Jugoslavian takana ja eräs runkopelaajista, Michael Laudrup, lopetti maajoukkueuransa. Jugoslaviassa kuitenkin syttyi sota ja joukkue suljettiin turnauksesta, minkä seurauksena Tanska pääsi sen tilalle kisoihin. Tanska pelasi turnauksessa puolustavaa ja kurinalaista peliä, joka nojasi hyvin pitkälle maalivahti Peter Schmeichelin sekä puolustajien loistaviin otteisiin samoin kuin Brian Laudrupin luovaan peliin keskikentällä. Välierissä Tanska pudotti hallitsevan mestarin Alankomaat ja finaalissa vastaan asettui hallitseva maailmanmestari Saksa, jonka Tanska voitti 2–0.
Uudeksi valmentajaksi tuli 1980-luvun maajoukkuekapteeni Morten Olsen. Tanska selviytyi vakuuttavin ottein sekä 2002 MM- että 2004 EM-kisoihin. Kummatkin kisat päättyivät ensimmäiselle jatkokierrokselle.
2006 MM-kisojen karsinnoissa Tanskan lohkossa pelasivat muun muassa MM-pronssimitalisti Turkki ja hallitseva Euroopan mestari Kreikka sekä Ukraina. Tanska ei selviytynyt lohkosta kisoihin, vaan kisoihin meni lohkosta vain Ukraina. Tanska jäi rannalle toisista perättäisistä arvokisoista, kun se ei selvinnyt EM-kisoihin 2008. Morten Olsenin valmentama Tanska jäi karsintalohkossa F neljänneksi, edellä olivat kisoihin selvinneet Espanja ja Ruotsi sekä Pohjois-Irlanti.
Etelä-Afrikan MM-kisoihin 2010 joukkue selviytyi voitettuaan ennalta vaikean karsintalohkon, jossa Tanskan taakse jäivät mm. Portugali, Ruotsi sekä Unkari. Lopputurnauksessa Tanska jäi ensimmäistä kertaa alkulohkoon. Se hävisi Hollannille 0–2 voitti sen jälkeen Kamerunin 2–1, mutta tappio lohkon viimeisessä ottelussa Japanille 1–3 pudotti sen jatkosta.
↑FIFA Men's RankingFIFA.com. 26.10.2023. Fédération Internationale de Football Association (FIFA). Viitattu 21.11.2023. (englanniksi)
↑Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 15. Otava, 1970.
↑Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 17. Otava, 1970.
↑Mannerla, Einari & Pirhonen, Pentti: Mitä Missä Milloin 1952, s. 356. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1951.
↑Hybinette-Bergknut, Leena (toim.); Lehtinen, Jukka & Laine, Helena: Vuosikirja 1996, s. 13. Malmö, Ruotsi: Bertmarks Förlag, 1995. ISBN 951-35-5845-2.