Wiki90.com

Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa

Sukella Wiki90:een, verkkotietosanakirjaan, joka vangitsee 90-luvun hengen. Wiki90 on Internetin alkuaikoja muistuttava muotoilu ja runsas tietovarasto, joten se on portaalisi nostalgiaan ja oppimiseen. Löydä ja koe ikonisia hetkiä unohtumattomalta aikakaudelta verkossa!

Taviokuurna

Tässä artikkelissa perehdymme Taviokuurna:n kiehtovaan maailmaan. Tutkimme sen alkuperää, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Taviokuurna on ollut tutkimuksen ja keskustelun aiheena useiden vuosien ajan, ja sen merkitys on edelleen ilmeinen nykymaailmassa. Tämän artikkelin avulla pyrimme valaisemaan Taviokuurna:tä ja analysoimaan sen merkitystä ja vaikutusta nyky-yhteiskunnassa. Liity tälle matkalle saadaksesi lisää tietoa Taviokuurna:stä ja sen roolista nykymaailmassa.

Taviokuurna
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen

Elinvoimainen

Suomessa:

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Peipot Fringillidae
Suku: Pinicola
Laji: enucleator
Kaksiosainen nimi

Pinicola enucleator
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

  Taviokuurna Wikispeciesissä
  Taviokuurna Commonsissa

Taviokuurna (Pinicola enucleator) on varpuslintulaji. Sitä tavataan Etelä-Suomessa vaellusmatkoilla, kun pohjoisesta loppuvat pihlajanmarjat.

Koko ja ulkonäkö

Taviokuurna on 19-22 senttimetriä pitkä ja sillä on vahva ja tanakka ruumis. Sen kaula on lyhyt, mutta pyrstö pitkä. Nokka on lyhyt ja voimakas ja ylänokan kärki on alaspäin taipunut. Vanha koiras on väriltään pääosaksi vadelmanpunainen, mutta seassa on vaaleanharmaata. Selkä ja pyrstön yläpuoli ovat tummalaikkuiset. Naaras ja nuori koiras ovat väriltään harmaankellanoransseja. Taviokuurnalla on kaikissa puvuissa siivillä kaksi valkoista juovaa.

Levinneisyys

Taviokuurna pesii pohjoisilla alueilla: Lapissa, Alaskassa, Kanadassa ja Siperiassa. Suomen taviokuurnakannan on arvioitu 2000-vuosikymmenen lopulla olevan 15 000 paria. Kannan on arvioitu pysyneen suunnilleen saman suuruisena pitkän aikaa, mutta voimakkaat vuosien väliset kannanvaihtelut ovat kuitenkin tavallisia liikkuvaa elämää viettävälle lajille.

Elinympäristö

Taviokuurna pesii havumetsissä ja suosii vanhoja ja koskemattomia metsiä, joissa kasvaa koivua ja varvikkoa. Pesimäaikaan taviokuurna on hyvin huomaamaton ja hiljainen laji. Talvisin taviokuurnat tulevat ravinnon perässä myös taajamiin ja voivat olla täysin välittämättä ohikulkevista ihmisistä.

Lisääntyminen

Taviokuurnan munia.

Taviokuurna tekee pesänsä yleensä kuuseen, mutta joskus myös mäntyyn, koivuun tai katajaan. Pesä sijaitsee oksanhangassa 2-4 metrin korkeudella. Naaras munii touko-kesäkuussa 3-4 munaa, joita se hautoo 13-14 vuorokautta. Poikaset pysyvät pesässä noin 14 vuorokautta.

Ravinto

Taviokuurna käyttää ravinnokseen siemeniä, silmuja, marjoja, hyönteisiä ja hämähäkkejä.

Lähteet

  1. a b BirdLife International: Pinicola enucleator IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.2.2014. (englanniksi)
  2. Jari Valkama: Taviokuurna – Pinicola enucleator Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  3. a b c Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut, s. 384. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2.
  4. a b Lintuatlas atlas3.lintuatlas.fi. Viitattu 23.12.2012.
  5. a b Laine, Lasse J.: Suomalainen Lintuopas, s. 301. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0.

Aiheesta muualla