Toijainen
Toijainen
Wiki90
Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa
|
|
|
|
Toijainen
Tässä artikkelissa tutkimme Toijainen:n kiehtovaa maailmaa, joka on herättänyt useiden tutkijoiden, asiantuntijoiden ja harrastajien kiinnostuksen viime vuosina. Alkuperäistään vaikutukseensa nyky-yhteiskuntaan Toijainen on ollut merkittävässä roolissa useilla eri aloilla tieteestä ja teknologiasta populaarikulttuuriin ja politiikkaan. Näillä sivuilla tutkimme Toijainen:n monia puolia sekä sen vaikutuksia ja tulevaisuudennäkymiä. Valmistaudu mukaansatempaavaan ja silmiä avaavaan matkaan, joka haastaa ymmärryksesi Toijainen:sta ja saa sinut pohtimaan sen merkitystä tämän päivän maailma..
| Toijainen | |
|---|---|
| Toijais | |
 Kaupungin kartta, jossa Toijainen korostettuna. Turun kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Turku |
| Suuralue | Hirvensalo-Kakskerta |
| Väkiluku | 846 (31.12.2015) |
Toijainen (ruots. Toijais) on lähiö ja kaupunginosa Turussa. Se sijaitsee Hirvensalon saaren keskikohdassa.
Väestö
Toijainen on 2010-luvulla kasvanut nopeasti lapsiperheiden pien- ja rivitaloalueeksi. Vuoden 2010 lopussa tilastoalueen väkiluku oli 346 ja vuoden 2015 lopussa 846. Alle kouluikäisiä (0–6-vuotiaita) oli vuonna 2010 suhteellisesti toiseksi eniten Turussa eli 18,5 prosenttia, kun taas 20–29-vuotiaita oli kuudenneksi vähiten koko kaupungissa, vain 3,5 prosenttia. Asukkaista ruotsinkielisiä oli 15,3 prosenttia, joka on suhteellisesti laskettuna toiseksi eniten kaupungissa. Lähes kaikki Toijaisten asukkaat asuivat omistusasunnoissa.
Tammimäki
Toijaistentien varrella on noin yhden hehtaarin laajuinen luonnonsuojelualue Tammimäki, peltojen ympäröimä metsäinen kukkula. Sen etelä- ja lounaisrinteellä on läpimitaltaan lähes kolmemetrisiä siirtolohkareita.
Historiaa
Toijainen on kehittynyt samannimisestä yksinäistalosta, josta löytyy merkintä vuodelta 1453. 1500-luvulla Toijainen oli ensin kolme, sitten kaksi taloa käsittävä kylä. 1700-luvulla talot olivat Nauvon Gyttjan ja Kirjaisen ratsutilan aputiloja. Isojaossa 1805 talojen nimiksi on merkitty Norrgård ja Södergård, ja tilat yhdistyivät 1800-luvun lopulla. 1900-luvun alussa Toijaisten tilan omistaja vaihtui usein, kunnes Kustaa Wahala myi tilan vuonna 1912 Turun kaupungille lukuun ottamatta itselleen erottamaa Hirvelän tilaa, joka sekin kuitenkin tuli pian kaupungin omistukseen. Hirvelän alueesta on kehittynyt nykyinen Lauttaranta.
Lähteet
- Juhani Pärtty: Turun alueprofiili 2011. PDF-versio
Viitteet
- ↑ a b Väestö alueittain 31.12.2010–2015, Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja. Viitattu 12.4.2017.
- ↑ Alueprofiili 2011, s. 21.
- ↑ Alueprofiili 2011, s. 22.
- ↑ Alueprofiili 2011, s. 26.
- ↑ Toijainen, Luonnonsuojelualueet, Turun kaupunki. Viitattu 15.4.2017.
- ↑ Kupila, Sanna: ”Hirvensalon kadonneet ja säilyneet kantatilat”, Hirvensalo eilen, tänään ja huomenna, s. 81. Toim. Maija-Liisa Kalhama ym. Turun museokeskus, 2004. ISBN 9789515951021.