Wiki90

 Wiki90.com

Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa

Sukella Wiki90:een, verkkotietosanakirjaan, joka vangitsee 90-luvun hengen. Wiki90 on Internetin alkuaikoja muistuttava muotoilu ja runsas tietovarasto, joten se on portaalisi nostalgiaan ja oppimiseen. Löydä ja koe ikonisia hetkiä unohtumattomalta aikakaudelta verkossa!

Uudenkaupungin rauha

Tämän päivän artikkelissa tutkimme Uudenkaupungin rauha:n aihetta perusteellisesti, analysoimme sen merkitystä eri yhteyksissä ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Uudenkaupungin rauha on ollut alkuperästään ajan kehitykseen asti tutkimuksen ja keskustelun kohteena, ja se on vaikuttanut ajatteluun ja populaarikulttuuriin. Kattavan analyysin avulla käsittelemme eri näkökohtia, jotka muodostavat Uudenkaupungin rauha:n, ja tarkastelemme sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tietojen, tutkimusten ja asiaankuuluvien tietojen avulla pyrimme tarjoamaan kattavan näkemyksen Uudenkaupungin rauha:stä ja tarjoamalla lukijoillemme rikastuttavan ja uudenlaisen näkökulman tähän aiheeseen.

Uudenkaupungin rauha
Keltaisella Ruotsi ja vihreällä Venäjä. Uudenkaupungin rauhassa Ruotsi menetti Venäjälle vihreällä vinoviivoitetun alueen.
Keltaisella Ruotsi ja vihreällä Venäjä. Uudenkaupungin rauhassa Ruotsi menetti Venäjälle vihreällä vinoviivoitetun alueen.
Allekirjoitettu 30. elokuuta 1721
Allekirjoituspaikka Uusikaupunki, Ruotsi
Osapuolet

Uudenkaupungin rauha (ruots. Freden i Nystad; ven. Ништадтский мир, Ništadtski mir) 30. elokuuta 1721 päätti isonvihan ja viimeiseltä rintamaltaan Venäjän ja Ruotsin välillä käydyn suuren Pohjan sodan, jonka aikana koko Suomi oli joutunut venäläisten miehittämäksi. Rauhansopimus oli yksi niistä Ruotsin ja sen naapurimaiden rauhanneuvotteluista, joilla pyrittiin lopettamaan suuri Pohjan sota.

Neuvottelut

Ruotsi solmi rauhansopimukset ensin Preussin, Tanskan, Hannoverin ja Holsteinin kanssa. Ruotsille oli pettymys, että se tämän jälkeen joutui yksin neuvottelemaan Venäjän kanssa eikä saanut sivustatukea esimerkiksi Isolta-Britannialta. Venäjä ei hyväksynyt brittien läsnäoloa neuvotteluissa, jotka alkoivat 26. toukokuuta 1721 Uudessakaupungissa. Kaupunki oli sodan pahasti runtelema. Ruotsin neuvottelijoina olivat suomalaissyntyinen valtaneuvos Johan Lillienstedt ja maaherra Otto Reinhold Strömfelt. Venäjän neuvottelijoina toimivat kenraaliluutnantti Jacob Bruce ja kanslianeuvos Andrei Osterman. Ruotsin alkuperäiset neuvottelutavoitteet olivat täysin epärealistiset maan huonoon tilanteeseen nähden, ja lopulta neuvottelijoille annettiin lupa suostua venäläisten vaatimuksiin. Lillienstedt pyrki säilyttämään Viipurin Ruotsin omistuksessa, mutta venäläiset eivät suostuneet siihen, ja siksi neuvottelut venyivät niin pitkiksi, että rauhansopimus saatettiin allekirjoittaa vasta 30. elokuuta 1721.

Ainoa neuvottelemalla saatu lievennys oli se, että Lappeenranta jäi Ruotsin puolelle. Näin muodostui niin sanottu ”Pietari Suuren rauhan raja”, johon venäläiset palasivat vuoden 1940 rauhanneuvotteluissa.

Sopimus ja sen seuraukset

Uudenkaupungin rauhassa Ruotsi luovutti Venäjälle vihreällä merkityn alueen ja karttaan merkitsemättömän Inkerinmaan. Myöhemmin Turun rauhassa Ruotsi luovutti vielä keltaisen alueen. Yhdessä näitä alueita kutsuttiin nimellä Vanha Suomi.

Ruotsin suurvalta-aika päättyi Uudenkaupungin rauhaan. Ruotsi joutui luovuttamaan Venäjälle Inkerinmaan, Viron, Liivinmaan, Käkisalmen läänin eteläosan ja läntisen Karjalankannaksen. Rauhan myötä Ruotsin alueeseen Suomessa tuli kuulumaan entisen Käkisalmen läänin pohjoisosa. Venäjän hallitsija takasi rauhassa saamiensa alueiden asukkaille näiden uskonnon, omaisuuden, lait ja säätyerioikeudet. Ajan tavan mukaan Venäjä maksoi saamistaan alueista Ruotsille rahakorvauksen, jonka arvo oli 2 miljoonaa hopeariikintaaleria. Ruotsi sai oikeuden tuoda Baltiasta tullivapaasti 50 000 ruplan arvosta viljaa.

Ruotsin kannalta epäedullinen sopimuskohta oli toteamus, että Venäjä sai toimia Ruotsin hallitusmuodon noudattamisen ja voimassapitämisen takaajana. Näin se pääsi sekaantumaan Ruotsin sisäpolitiikkaan. Historiantutkimuksessa on pohdittu rauhanneuvottelijoiden mahdollisesti saamista lahjuksista. Venäjän neuvottelijoilla oli runsaasti rahavaroja, ja heidän tilinpitonsa mukaan Lilienstedt ja Strömfelt sekä heidän avustajansa olisivat saaneet venäläisiltä rahaa. Venäjälle edullinen rauhansopimus olisi tosin syntynyt ilman lahjuksiakin, koska Ruotsi oli pahasti alakynnessä.

Rajapyykit

Savikummunsalon Paljakanvuori Parikkalassa, jonka kallioon yksi rajamerkki eli risti, kolme kirjainmerkkiä ja vuosiluku 1722 hakattiin. Täyssinän rauhan raja kulki Parikkalassa Salkojärven, Valkean ja Hirvivaaran kautta.

Virolahden kunnassa Uudenkaupungin rauhan rajankäynnistä on säilynyt kymmenen rajakiveä: Itäkivi, Everstienkivi, Kirkkotien kivi, Heijarinkivi, Alapihlajan kivi, Sahantauksen kivi, Lepkankaan kivi, Kallionpellon kivi, Käyhkäntien kivi ja Hurpun kivi.

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla

Ruotsin ja Novgorodin/Venäjän rauhansopimukset (päättyneet sodat)
Pähkinäsaaren rauha 1323
Täyssinän rauha 1595 (pohjoismainen viisikolmattavuotinen sota) | Stolbovan rauha 1617 (Inkerin sota) | Kardisin rauha 1661 (Pohjan sota) | Uudenkaupungin rauha 1721 (suuri Pohjan sota)
Turun rauha 1743 (hattujen sota) | Värälän rauha 1790 (Kustaa III:n sota) | Haminan rauha 1809 (Suomen sota)
Auktoriteettitunnisteet: Kansalliset Muokkaa Wikidatassa
Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot