Tämä artikkeli käsittelee aihetta Uumajanjoki, joka on tällä hetkellä herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua. Uumajanjoki on ajankohtainen aihe nyky-yhteiskunnassa, koska se vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Kautta historian Uumajanjoki on ollut analyysin ja pohdinnan kohteena, mikä on herättänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja herättänyt monenlaisia ​​reaktioita. Tässä mielessä on ratkaisevan tärkeää analysoida Uumajanjoki perusteellisesti, jotta voidaan ymmärtää sen vaikutus yhteiskuntaan ja tutkia mahdollisia ratkaisuja tai lähestymistapoja tämän ongelman ratkaisemiseksi. Kattavan ja rikastuttavan näkemyksen tarjoamiseksi tähän artikkeliin kootaan erilaisia ​​näkökulmia ja argumentteja, jotka liittyvät Uumajanjoki:een, tarkoituksena tarjota globaali ja pohdiskeleva katsaus tähän asiaan.

Uumajanjoki
Poloha řeky na mapě
Maanosa	Eurooppa
Maat	Ruotsi
Läänit	Västerbotten
Kunnat	Uumaja
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Uumajanjoen vesistö
Pinta-ala	26 814,8 km²
Järvisyys	8 %
Pääuoman pituus	449 km
Joen uoman kohteita
Alkulähde	Överuman
	66.1000°N, 14.7833°E
Laskupaikka	Holmsund, Uumaja, Uumaja
	63.7167°N, 20.3333°E
Läpivirtausjärvet	Storuman, Ajaure (d), Gardiken (d), Överuman (en) (käännä suomeksi)
Mittaustietoja
Lähdekorkeus	525 m mpy.
Laskukorkeus	0 m
Korkeusero	525 m
Pituus	460 km
Kaltevuus	1,12 m/km
Keskiylivirtaama	1 390 m³/s (MHQ)
Keskivirtaama	465 m³/s (MQ)
Keskialivirtaama	149 m³/s (MNQ)
Muuta
Muualla	Wikimedia Commons
Infobox OK

Uumajanjoki (ruots. Ume älv, Umeälven) on Ruotsissa Västerbottenin läänissä virtaava 449 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Uumajanjoen vesistössä sen pääuomaan. Joen valuma-alueen pinta-ala on 26814,8 neliökilometriä, se saa alkunsa läheltä Norjan rajaa ja se laskee Pohjanlahden Merenkurkkuun Uumajan keskustaajamassa. Jokea on muokattu voimakkaasti vesivoiman tuottamiseksi.

Vesivoimaa

Joessa on 19 vesivoimalaitosta: Stornorrfors (599 MW, suurin), Pengfors, Harrsele, Bjurfors Nedre, Bjurfors Övre, Tuggen, Hällforsen, Betsele, Bålforsen, Rusfors, Grundfors, Stensele, Umluspen, Juktan, Gardikfors, Gejmån, Abelvattnet, Ajaure ja Klippen. Voimaloiden yhteisteho on 1 804 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 7 572 gigawattituntia.

Lähteet

Huomautuksia

1. ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Umeälven.

Viitteet

1. ↑ ^{a b} Uumajanjoki (SE708510-760630) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 25.12.2020. (ruotsiksi)
2. ↑ ^{a b} Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Arkistoitu – Internet Archive) (Excel-tiedostoon, selitykset (Arkistoitu – Internet Archive)), 13.11.2009, viitattu, 1171–1426, 25.12.2020 (ruotsiksi)
3. ↑ ^{a b} Eklund, Anna: Sveriges vattendrag (PDF), Faktablad nr 44, 2010, SMHI, viitattu 21.3.2021 (ruotsiksi)
4. ↑ ^{a b c} Uumajanjoen vesistö (Excel-lomake nro 23973), Vattenwebb, SMHI, viitattu 21.12.2020 (ruotsiksi)
5. ↑ Weilin + Göösin tietosanakirja 5, s. 2063. Weilin + Göös, 1994.
6. ↑ ^{a b} Kuhlins, Leif: Umeälven, vattenkraft.info, viitattu 23.12.2020 (ruotsiksi)
7. ↑ Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 25.12.2020 (ruotsiksi)
8. ↑ Uumajanjokiin alajuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 25.12.2020. (ruotsiksi)
9. ↑ Sjöar och vattendrag Luulaja: Länsstyrelsena. Viitattu 28.7.2014. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uumajanjoki Wikimedia Commonsissa

Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.