Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa
Tässä artikkelissa tutkimme Valekarettikilpikonna:n kiehtovaa maailmaa ja sen vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Valekarettikilpikonna:llä on ollut ja on keskeinen rooli monilla alueilla sen historian vaikutuksesta, sen merkityksestä nykyään ja tulevaisuuden ennusteisiin. Näiden linjojen mukaisesti analysoimme, kuinka Valekarettikilpikonna on muokannut elämäämme ja vaikuttaa siihen edelleen, sekä sen läsnäolon seurauksia eri alueilla. Monitieteisen lähestymistavan avulla perehdymme Valekarettikilpikonna:n läpikotaisin ja yritämme selvittää sen monimutkaisuutta ymmärtääksemme paremmin sen asemaa yhteiskunnassa.
Valekarettikilpikonna | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Matelijat Reptilia |
Lahko: | Kilpikonnat Testudines |
Heimo: | Merikilpikonnat Cheloniidae |
Suku: | Caretta |
Laji: | caretta |
Kaksiosainen nimi | |
Caretta caretta |
|
Katso myös | |
Valekarettikilpikonna Wikispeciesissä |
Valekarettikilpikonna (Caretta caretta) on kaikissa lämpimissä merissä elävä merikilpikonna, joka syö maneetteja ja kasveja ja murskaa vahvoilla 25 cm leveillä leuoillaan simpukoita ja muita kovakuorisia saaliseläimiä. Karettikilpikonnan kuori on takaa hyvin paksu suojaamaan haiden hyökkäyksiltä. Naaras munii yleensä joka toinen vuosi useita sadan munan pesueita. Arvion mukaan pesiviä naaraita on 60 000 yksilöä.
Aikuinen valekarettikilpikonna voi kasvaa yli metrin pituiseksi ja painaa yli 100 kiloa. Valekarettikilpikonnalla on ruosteenvärinen noin 90 cm:n mittainen kilpi ja iso pää sekä vahvat leuat.
Valekarettikilpikonnat ovat levinneet laajalle alueelle lauhkeissa ja subtrooppisissa vesissä. Valekarettikilpikonna on Välimeren alueen yleisin kilpikonna. Valekarettikilpikonnat vaeltavat merikilpikonnista pisimmät matkat.
Valekarettikilpikonnalla on monia vihollisia. Niihin kuuluvat esim. miekkavalaat ja papukaijakalat voivat häiritä niitä. Australiassa ketut tuhoavat pesia. Myös ihmisen toiminta on ajanut sen sukupuuton partaalle.
|