Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa
Nykymaailmassa Vardar on erittäin ajankohtainen aihe, joka on kiinnittänyt kaiken ikäisten, sukupuolten ja kulttuurien huomion. Tekniikan kehittymisen ja tiedonsaannin myötä Vardar:stä on tullut keskeinen keskustelu- ja kiinnostuksenkohde nyky-yhteiskunnassa. Olipa kyse sosiaalisten verkostojen, median tai päivittäisten keskustelujen kautta, Vardar on onnistunut vaikuttamaan tapaamme ajatella ja toimia jokapäiväisessä elämässämme. Tästä syystä on erittäin tärkeää syventyä tähän aiheeseen ymmärtääksesi sen tärkeyden ja seuraukset sekä yksilön että kollektiivin tasolla.
Vardar / Axiós Вардар / Αξιός |
|
---|---|
Vardar- eli Axiós-joki Kreikassa. |
|
Alkulähde |
Šar-vuoret, Pohjois-Makedonia |
Laskupaikka |
Thermaïkóslahti |
Maat |
Pohjois-Makedonia Kreikka |
Pituus | 388 km |
Valuma-alue | 23 747 km² |
Vardar (mak. Вардар, kreik. Βαρδάρης, Vardáris) eli Axiós (kreik. Αξιός) on joki, joka virtaa Pohjois-Makedoniassa sekä Makedoniassa Pohjois-Kreikassa. Sen pituus on 388 kilometriä. Joki saa alkunsa Šar-vuorilta Makedonian tasavallan puolelta ja se laskee Thermaïkóslahteen Egeanmeren pohjoisosassa.
Vardar-joen pituus Pohjois-Makedonian puolella on noin 301 kilometriä, mikä tekee siitä maan pisimmän joen, ja Kreikan puolella Axiós-jokena lähteestä riippuen noin 76–87 kilometriä. Pohjois-Makedonian puolella joen varrella ovat muun muassa kaupungit Gostivar, Tetovo, pääkaupunki Skopje, Veles ja Gevgelija. Joki ylittää Pohjois-Makedonian ja Kreikan rajan Eidoménin ja Évzonoin kylien välillä. Kreikan puolella joen varrella sijaitsevat muun muassa Axioúpoli ja Polýkastro. Axiós-joki laskee mereen noin 18 kilometriä länteen Thessalonikin kaupungista. Se muodostaa yhdessä Aliákmonas-, Loudías- ja Gallikós-jokien suistojen kanssa laajan suistoalueen eli deltan, jonka pinta-ala on noin 90 neliökilometriä. Se on suojeltu Axióksen suiston kansallispuistona.
Vardar-joen valuma-alueen koko on 23 747 neliökilometriä. Pohjois-Makedonian puolella tästä on 206 535 neliökilometriä, mikä kattaa noin 87 % maan pinta-alasta. Kreikan puolella valuma-alueesta on noin 3 212 neliökilometriä. Joki virtaa keskimäärin 790 metrin korkeudella merenpinnasta. Joen leveys vaihtelee 50 ja 300 metrin välillä ja sen syvyys on suurimmillaan 4 metriä. Vardarin sivujokia ovat muun muassa Treska, Pchinja, Bregalnica, Crna, Lepenec ja Babuna. Déltan kunta on saanut nimensä joen suistosta ja sen osa Axióksen kunnallisyksikkö, entinen itsenäinen kunta, itse joesta.
Antiikin aikana joki tunnettiin nimillä Aksios ja Bardarios (Βαρδάριος).