Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa
Nykymaailmassa Verivampyyrit on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua. Verivampyyrit:n merkitys on korostunut viime vuosina, koska sen vaikutus kattaa yhteiskunnan eri osa-alueita. Taloudellisista vaikutuksistaan kulttuuriin ja henkilökohtaisiin suhteisiin Verivampyyrit:stä on tullut jatkuva keskustelunaihe. Tässä artikkelissa tutkimme tarkemmin Verivampyyrit:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen alkuperää, kehitystä ja mahdollisia seurauksia tulevaisuudessa.
Verivampyyrit | |
---|---|
Isoverenimijä (Desmodus rotundus) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Lepakot Chiroptera |
Heimo: | Leikot Phyllostomidae |
Alaheimo: |
Verivampyyrit Desmodontinae Bonaparte, 1845 |
Suvut | |
Katso myös | |
Verivampyyrit eli verenimijät (Desmodontinae) on lehtikuonolepakoiden heimoon kuuluva lepakoiden alaheimo, joka toisinaan luokitellaan omaksi Desmontidae-heimokseen.
Verivampyyrien alaheimoon kuuluu kolme nykyisin elävää lajia, joista jokainen luetaan omaan sukuunsa. Lajit ovat isoverenimijä eli vampyyri (Desmodus rotundus), jalkapoimuvampyyri (Diaemus youngi) ja Diphylla ecaudata.
Verivampyyrien pään ja vartalon yhteispituus on 63–93 mm ja käsivarren pituus 50–63 mm. Verivampyyreja tavataan Meksikossa ja Keski-Amerikassa. Nimensä mukaisesti ne käyttävät verta pääasiallisena ravintonaan. Diaemus ja Diphylla -lajit käyttävät lähinnä lintujen, Diphylla joskus myös pienten nisäkkäiden verta. Isoverenimijä on lajeista ainoa, joka imee säännöllisesti nisäkkäiden verta ja voi purra myös ihmistä.
|