Nykymaailmassa Vilhelm III (Alankomaat) on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi ja kiinnostavampi. Ajan mittaan Vilhelm III (Alankomaat):stä on tullut vertailukohta lukuisille keskusteluille, tutkimukselle ja keskusteluille eri aloilla. Olipa kyseessä henkilökohtainen, ammatillinen, akateeminen tai sosiaalinen taso, Vilhelm III (Alankomaat) on herättänyt kiinnostuksen monissa ihmisissä. Tässä artikkelissa tutkimme Vilhelm III (Alankomaat):een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen vaikutuksia, seurauksia ja tulevaisuuden näkymiä. Lisäksi tutkimme, kuinka Vilhelm III (Alankomaat) on vaikuttanut elämäämme ja miten se voi edelleen vaikuttaa tapaamme ajatella ja toimia tulevaisuudessa.
Vilhelm III (Willem Alexander Paul Frederik Lodewijk, 19. helmikuuta 1817 – 23. marraskuuta 1890) oli Alankomaiden kuningas ja Luxemburgin suurherttua vuosina 1849–1890. Hänen vanhempansa olivat kuningas Vilhelm II sekä Anna Pavlovna, Venäjän keisari Aleksanteri I:n sisar.
Vilhelm inhosi isänsä tekemiä liberaaleja myönnytyksiä ja joutui heti valtaistuimelle noustuaan hankauksiin liberaalipuolueen kanssa. Vuonna 1862 hän lakkautti orjuuden Alankomaiden Länsi-Intiassa.
Vilhelm oli naimisissa kahdesti, ensin serkkunsa Sophie von Württembergin kanssa (1839–1877). Tästä liitosta syntyi kolme poikaa, Vilhelm, Morits ja Aleksanteri. Toisesta liitosta 1879 Emma av Waldeck-Pymontin kanssa syntyi tytär Vilhelmiina, josta tuli seuraava kuningatar.
Vilhelm III kuoli munuaissairauteen vuonna 1890. Hänen tyttärestä Vilhelmiinasta tuli kuningatar, koska Vilhelmin pojat olivat kuolleet ennen isäänsä.
Koska Luxemburgin kruununperimyslain mukaan naiset eivät voineet periä suurruhtinaskunnan kruunua, Vilhelm III:n kuoltua hänen seuraajakseen nousi Luxemburgissa Aadolf I.
Lähteet
Aiheesta muualla
|
---|
| Kansainväliset | |
---|
| Kansalliset | |
---|
| Taiteenala | |
---|
| Henkilöt | |
---|
| Muut | |
---|
|