Wiki90.com

Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa

Sukella Wiki90:een, verkkotietosanakirjaan, joka vangitsee 90-luvun hengen. Wiki90 on Internetin alkuaikoja muistuttava muotoilu ja runsas tietovarasto, joten se on portaalisi nostalgiaan ja oppimiseen. Löydä ja koe ikonisia hetkiä unohtumattomalta aikakaudelta verkossa!

Aude Rikas

Nykyään Aude Rikas on erittäin tärkeä aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Tekniikan ja globalisaation myötä Aude Rikas:stä on tullut jatkuva keskustelunaihe kaikessa politiikasta popkulttuuriin. Tämä artikkeli pyrkii analysoimaan perusteellisesti Aude Rikas:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan, tutkien sen eri puolia ja sitä, kuinka se on vaikuttanut elämäämme tavoilla, joita emme ehkä ole edes ajatelleet aiemmin. Todistusten, tutkimusten ja asiantuntijalausuntojen avulla on tarkoitus valaista tätä aihetta ja tarjota lukijoille täydellinen ja päivitetty näkemys Aude Rikas:stä.

Messeniuksen Kajaanin linnan vankilassa vuosina 1616-1636 kirjoitettu teos kuvasi Ruotsin historiaa ja sen mytologisia kuninkaita.

Aude Rikas (Altus, Auð) on skandinaavisen mytologian hahmo, jonka mainitsee ainoastaan Snorri Sturluson. Aude esiintyy proosa-Eddassa, jossa hänet nimetään Nóttin ja Naglfarin pojaksi ja Heimskringlassa jossa hän on Ruotsin myyttisen Visbur-kuninkaan naineen naisen isä Finnlandissa (Suomessa tai lappalaisten maassa). Tarinan mukaan Visbur kuitenkin erosi vaimostaan ja otti uuden. Visburin lapsia olivat Gisle ja Ond, jotka muuttivat Auden tyttären mukana takaisin isoisänsä luokse ja jatkoivat isoisänsä valtakuntaa. Auden tytär kirosi myöhemmin Visburin uuden pojan Donaldin huono-onniseksi.

Altus Suomen kronikassa

1600-luvulla kirjoitetussa Suomen kronikassa Altus eli Atus (eli Aude Rikas) kuvataan yhdeksi Suomen kuninkaista. Altuksen sanotaan hallinneen Snion jälkeen. Suorasta sukulaissuhteesta ei ole tietoa.

Kronikoitsija on myös yhdistänyt tarinoihin ns. poltergeist-tarinoita, joissa viitataan ns. Odinin lakiin, jonka mukaan vainaja voi kuoltuaan nauttia myös siitä, minkä on eläessään haudannut maahan. Kronikan mukaan Altus sääti tämän lain. Altuksen sanotaan haudatun oman määräystensä mukaisesti suurten rikkauksien kera. Hänen haudalleen pystytettiin myös korkea muistomerkki.

Lähteet

  • Martti Linna (toim): Johannes Messenius: Suomen, Liivinmaan ja Kuurinmaan vaiheita sekä tuntemattoman tekijän Suomen kronikka. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1988.