Kesäolympialaiset 1900-maailmassa löydämme loputtomasti näkökohtia, jotka saavat meidät pohtimaan, kyseenalaistamaan ja jopa ihmettelemään. Kesäolympialaiset 1900 on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta monissa läpi historian, sen juuret ulottuvat muinaisiin ajoiin ja sen vaikutus on edelleen läsnä nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tutkimme Kesäolympialaiset 1900:n eri puolia sen vaikutuksista kulttuuriin sen vaikutuksiin jokapäiväisessä elämässä. Yksityiskohtaisen ja rikastuttavan analyysin avulla pyrimme ymmärtämään syvällisesti kaiken, mitä Kesäolympialaiset 1900 tarjoaa meille, paljastaen mysteereitä, paljastaen totuuksia ja tarjoamalla kattavan näkemyksen tästä ilmiöstä.
Vuoden 1900 kesäolympialaiset järjestettiin Pariisissa. Ne olivat toiset nykyaikaiset olympiakisat. Kisojen osallistujamäärä kohosi huomattavasti vuoden 1896 Ateenan kisoista. Suomi ei ollut mukana, mutta emämaa Venäjä oli mukana ensimmäistä kertaa.
Kisojen aikaan järjestettiin myös maailmannäyttely. Kisojen aikaan oli niin paljon kaikenlaisia esityksiä ja tapahtumia, että koko urheilu uhkasi jäädä varjoon. Parhaiten tätä havainnollistaa se, että kisoissa jaettujen mitalien etupuolella luki ”Pariisin maailmannäyttely 1900”, ja olympialaisista mainittiin vain mitalin kääntöpuolella.
Näissä kisoissa mukaan pääsivät myös naiset, vaikka nykyaikaisen olympialiikkeen perustanut ranskalaisparoni Pierre de Coubertin vastusti tätä erittäin jyrkästi. Naisten lajeja olivat kroketti, golf ja tennis. Kaikkien aikojen ensimmäinen naisvoittaja olympialaisissa oli tennispelaaja Charlotte Cooper.
Kansainvälisen olympiakomitean mukaan vuoden 1900 olympialaisiin osallistui 24 maata. Jotkut historioitsijat katsovat että kilpailuissa oli mukana 28 maata. Jotkut katsovat osallistujaksi myös Brasilian, koska kisoihin osallistui ranskalais-brasilialainen juoksija Adolphe Klingelhoefer; yleensä hänet kuitenkin luetaan Ranskan edustajaksi. Kilpailuissa oli mukana joidenkin näkemysten mukaan myös kolumbialainenköydenvetoon osallistunut Francis Henriquez de Zubiría ja uusiseelantilainenvesipalloilijaVictor Lindberg, mutta KOK ei huomioi heitä näiden maiden edustajiksi.
Menestynein maa vuoden 1900 kesäolympialaisissa oli isäntämaa Ranska. Yksilötasolla eniten olympiavoittoja sai yhdysvaltalainen yleisurheilija Alvin Kraenzlein, joka saavutti neljä olympiavoittoa.
Lähde: Paris 1900 olympic.it. Viitattu 16.1.2016. (englanniksi)
Kohokohtia
Yhdysvaltain Alvin Kraenzlein voitti yleisurheilussa neljä lajia (60 metriä, 110 metrin aidat, 200 metrin aidat ja pituushypyn) ja on edelleen ainoa yleisurheilussa samoissa kisoissa neljä yksilölajia voittanut urheilija.
Ison-Britannian Charlotte Cooper voitti naisten tenniksen ja oli olympiahistorian ensimmäinen naisvoittaja.
Yhdysvaltain Ray Ewry voitti 16. heinäkuuta samana päivänä kolme kilpailua: vauhdittoman korkeushypyn, vauhdittoman pituushypyn ja vauhdittoman kolmiloikan.
Kaikkien aikojen nuorin olympiavoittaja on todennäköisesti alankomaalaisen soudun perämiehellisen kaksikon perämieheksi valittu arviolta 7–12-vuotias ranskalaispoika. Poika katosi palkintoseremonian jälkeen ja hänen henkilöllisyytensä ja tarkka ikänsä on jäänyt arvoitukseksi.
Lähteet
↑Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan, s. 68. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2.
↑Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan, s. 235. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2.
↑Siukonen, Markku & Rantala, Risto: Kaikki urheilusta, s. 11. Otava, 2006. ISBN 978-951-1-20841-9.