Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa
Tässä artikkelissa keskitymme Sekatalous:een, aiheeseen, josta on tullut yhä tärkeämpi viime vuosina. Sekatalous on perustavanlaatuinen näkökohta, joka vaikuttaa jokapäiväisen elämämme eri osa-alueisiin henkilökohtaisesta terveydestä ja hyvinvoinnista talouteen ja koko yhteiskuntaan. Näiden linjojen mukaisesti tutkimme yksityiskohtaisesti Sekatalous:een liittyviä eri näkökohtia analysoimalla sen vaikutuksia, laajuutta ja mahdollisia ratkaisuja. Poikkitieteellisellä lähestymistavalla lähestymme Sekatalous:tä useista näkökulmista ja tarjoamme lukijalle täydellisen ja päivitetyn näkemyksen tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.
Osa artikkelisarjaa |
Talousjärjestelmät |
---|
Pääsuuntaukset |
Aatesuunnan mukaan |
Alueittain |
Sektoreittain |
Omistaminen |
Sekatalous tai puitetalous on talousjärjestelmä, jossa sekä julkinen valta että yksityinen sektori vaikuttavat talouden toimintaan. Sekataloudessa on samanaikaisesti havaittavissa piirteitä sekä keskusjohtoisesta suunnitelmataloudesta että hajautetusta markkinataloudesta. Sekataloudessa jotkut yrityksistä ovat valtion omistuksessa ja toiset taas yksityisessä omistuksessa. Näin ollen voidaankin sanoa, että sekataloudessa yhdistyy sekä kapitalistisia että sosialistisia piirteitä.
Taloussanomien pörssisanaston mukaan taas sekatalous on talousjärjestelmä, joka perustuu markkinatalousjärjestelmään, mutta siinä julkisen sektorin merkitys on suuri ja etujärjestöt säätelevät osaltaan markkinoita.
Sekatalouden kapitalistisia piirteitä ovat yksityisomistus ja markkinamekanismi. Sosialistisia piirteitä taas ovat muun muassa valtion omistamat yritykset ja palveluiden tuottaminen verovaroilla. Laki luo toimintapuitteet taloudelle ja säätelee markkinamekanismia.
Käytännössä lähes kaikki maat ovat sekatalouksia. Sekatalousjärjestelmä on käytössä esimerkiksi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.
Sekatalouden kannattajat yleensä perustelevat sitä puhtaan markkinatalouden ongelmien pienentämisellä, joka samalla kuitenkin mahdollistaa yksityisen omistusoikeuden. Sen vastustajat taas joko pitävät sitä tehottomana liian suuren markkinoiden sääntelyn vuoksi, tai moraalittomana sen markkinatalouskomponentin aiheuttamien luokkaerojen johdosta.