Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa
Tänään esittelemässämme artikkelissa perehdymme Vapaat markkinat:n kiehtovaan maailmaan. Sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan, tutkimme kaikkia Vapaat markkinat:een liittyviä näkökohtia ymmärtääksemme sen merkityksen eri yhteyksissä. Kautta historian Vapaat markkinat:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmisten elämässä, ja se on vaikuttanut heidän päätöksiinsä, uskomuksiinsa ja vuorovaikutukseensa. Kattavan analyysin avulla pyrimme selvittämään Vapaat markkinat:tä ympäröivät mysteerit ja löytämään sen todellisen merkityksen nykymaailmassa.
Vapaat markkinat on taloudessa tilanne, jossa tietyn hyödykkeen hinta muodostuu myyjien ja ostajien yhteisellä päätöksellä markkinoilla ilman rajoitteita tai säädöksiä. Kollektiivinen säätely torjutaan, sillä itsekkyyden katsotaan johtavan vapailla markkinoilla myös yhteisen edun toteutumiseen.
Käytännössä vain hyvin harva markkina on täysin vapaa säätelystä. Säädöksiä voidaan perustella esimerkiksi informaation epäsymmetrisyydellä, jonka vuoksi kuluttajan asemaa halutaan parantaa. Monien hyödykkeiden markkinoilla on myös epätäydellistä kilpailua, joka voi aiheuttaa markkinoille tehottomuutta.
Vapaat markkinat voivat myös viitata talouteen, jossa kaikkien hyödykkeiden hinnat muodostuvat alussa mainitulla tavalla. Hallinnon rooli on rajattu pelkästään omistusoikeuksien valvomiseen. Tämä on tietyssä mielessä markkinatalouden pisimmälle viety muoto, jossa ei ole veroja, tulleja tai muita säädöksiä kuten pakollisia vakuutuksia tai vähimmäispalkkaa. Vapaiden markkinoiden vastakohta on suunnitelmatalous, jossa hallinto määrittää hinnat; näiden välimaastossa on sekatalous.
Jotkut poliittiset aatteet, kuten markkinaliberalismi, pitävät markkinoiden vapautta tavoiteltavana asiana (kaikki hyödykkeet tuotettava markkinaehtoisesti).